Karttakysely ja sosiaalinen media joukkoistamisessa

Kirjoitettu: 7.4.2018

Sosiaalinen media täydentää karttakyselyä joukkoistamisessa. Näin todettiin Sipoon Muistojen Nikkilä -projektissa, jossa selvitettiin rakennetuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvostuksia, kokemuksia ja muistoja joukkoistamalla. Työkaluina projektissa käytettiin Maptionnaire-kyselytyökalua, Instagramia, Twitteriä ja Facebookia.

Tuoreessa artikkelissani “Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage” raportoin Muistojen Nikkilä -projektin tuloksia ja analysoin siinä sovelletun joukkoistamismallin toimivuutta.

Kulttuuriympäristön asukaslähtöistä arviointia

Yleensä asiantuntijat määrittelevät, mitkä rakennetun ympäristön kohteet ovat arvokkaita. Kiinnostus kartoittaa myös kuntalaisten näkemyksiä vanhojen rakennusten koetusta arvosta on kuitenkin lisääntynyt. Muistojen kartoitus on yksi tapa pyrkiä ymmärtämään, minkälaisia merkityksiä kulttuuriympäristöön liittyy. Paikkamuistoja on tässä tarkoituksessa kartoitettu Sipoon lisäksi ainakin Hangossa ja Nastolassa. Juha Marttila on analysoinut Nastolan kyselyn tuloksia opinnäytetyössään (Marttila, 2017).

Mitä on joukkoistaminen?

Joukkoistaminen-termiä (crowdsourcing) käytetään kaupunkisuunnittelun käytännöissä ja tutkimuksessa hyvin monenlaisissa tarkoituksissa paikallisen tiedon keruusta ideointiin ja suunnitelmien arviointiin. Osa tutkijoista katsoo, että kaupunkisuunnittelun kontekstissa pelkkä tiedonkeruu ei ole joukkoistamista, vaan joukkoistamisen tulisi liittyä suunnitteluratkaisujen kehittelyä, ja myös vaihtoehtojen arviointi sekä parhaan ratkaisun valinta tulisi tehdä joukkoistamalla. Toisaalta joukkoistaminen voidaan ymmärtää tietyn suunnitteluun liittyvän osatehtävän ulkoistamisena, jolloin myös paikallisen tiedon keruuta voidaan pitää joukkoistamisena.

Yhteistä kaikille joukkoistamismalleille on, että:

  • joukkoistaminen tapahtuu verkossa,
  • osallistujajoukko on laaja ja monipuolinen.

Kaupunkisuunnittelun kontekstissa joukkoistaminen liittyy aina jonkun suunnitteluongelman tai -kysymyksen ratkaisemiseen.

Puhuin joukkoistamisesta myös tammikuussa #Kaupunkisome – Kuplia vai kansanvaltaa? -tapahtumassa Tiedekulmassa, ja silloin hahmottelin joukkoistamisen portaista alla olevan kuvan. Esitys löytyy kokonaisuudessaan SlideSharesta.

Joukkoistamisen portaat
Joukkoistamisen portaat. Paikallisen tiedon sekä ehdotusten ja ideoiden keruu on suunnittelussa arkipäivää. Milloin siirrymme seuraavalle tasolle, joukkoistamaan suunnitteluratkaisuja?

Eri välineet täydentävät toisiaan

Nikkilässä joukkoistamisen avulla onnistuttiin tavoittamaan paikkamuistoja ja merkityksiä, mutta menetelmässä on silti paljon kehitettävää. Toisaalta sosiaalinen media täydensi tärkeällä tavalla karttakyselyn tuloksia, mutta käytännössä kahden hyvin erilaisen ja monimuotoisen aineiston yhdistäminen oli työlästä. Kyselyn avulla saatiin kerättyä suuri määrä muistoja, kun taas sosiaalisessa mediassa käyttäjät jakoivat kuvia ja rakensivat keskustellen jaettuja muistoja.

Karttakysely mahdollisti asiantuntijoiden tekemän kulttuuriperintöselvityksen ja paikallisten näkökulman vertailun. Nikkilän keskustan alueella nämä näkemykset olivat hyvin saman suuntaisia: kyselyn vastaajat pitivät arvokkaina kaikkia asiantuntijoiden arvottamia rakennuksia yhtä lukuunottamatta. Negatiivisia arvioita herättänyt rakennus oli alla näkyvä “Aravatalo”, toimistokäyttöön muutettu asuinkerrostalo 1940-luvulta.

Aineeton kulttuuriperintö näkyväksi

Joukkoistamalla myös täydennettiin kulttuuriperintötietoja, kun vastaajat lisäsivät kartalle itselleen arvokkaita rakennuksia. Osa näistä oli jo purettuja rakennuksia, joista vastaajilla on muistoja. Yksi esimerkki jo puretusta rakennuksesta on alla oleva Nikkilän bussiterminaali 1980-luvulta.

Puretut rakennukset ja niihin liittyvät muistot ovat osa aineetonta kulttuuriperintöä samoin kuin rakennusperintöön liittyvä toiminta. Muistojen Nikkilä -projektin tulokset korostavat vanhan kylänraitin, Iso Kylätien merkitystä menneen ajan kauppakatuna. Kadun varren vanhoissa puutaloissa toimii nykyiselläänkin joitakin pienyrityksiä, kuten kahvila (kuva alla), kirpputori, autokorjaamo ja erikoistarvikeliikkeitä. Yritystoiminta entisellä kauppakadulla muistuttaa meitä menneestä elämäntavasta.

Näyttää siltä, että kiinnostus kulttuuriympäristöön liittyvien muistojen kartoitukseen on lisääntynyt. Joukkoistamista voi käyttää erityisesti merkitysten, arvojen ja muistojen, mutta myös rakennusten käyttötiedon keräämisessä. Menetelmiä kannattaa kehittää nyt tehtyjen tutkimusten pohjalta entistä toimivammiksi. Tiedonkeruun ohella arvokasta on kulttuuriperintöön liittyvän keskustelun ja tietoisuuden lisääntyminen.

Lähteet:

Nummi, P. (2018). Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage. Urban Planning, 3(1), 100–115.

Marttila, Juha. (2017). Verkko-osallistaminen kaupunkisuunnittelussa. Case: Kotiseutuni Nastola -kyselyn tulosten analysointi. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu.

Sanapilvestä apua alueen some-kuvan analysointiin?

Kirjoitettu: 13.5.2017

Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä imagotyön merkitys on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Aluemarkkinoinnin toivotaan parantavan kunnan asemaa alueiden välisessä kilpailussa, kun tavoitteena on houkutella kuntiin uusia asukkaita ja investointeja sekä säilyttää nykyiset asukkaat ja yrittäjät. (Äikäs 2004)

Siinä missä somessa markkinoidaan tuotteita ja luodaan mielikuvia, siellä syntyy myös mielikuvia paikoista ja alueista. Sosiaalisen median kautta muodostuva kuva kunnasta tai asuinalueesta voi olla merkittävä tekijä esimerkiksi alueen houkuttelevuudessa uusien asukkaiden silmissä.

Miten alueen some-kuvaa voi sitten tutkia – saati kehittää?

Tarkastelin Sipoon Talman alueen some-kuvan luonnetta kevyellä tekstianalyysillä. Olin kerännyt Talmaan liittyviä some-julkaisuja ViidakkoMonitor-työkalun avulla viime vuoden syyskuusta lähtien. Aikavälillä 28.9.-13.5.2017 oli kertynyt 925 osumaa, jotka liittyivät Talmaan. Päätin kokeilla, miltä näyttäisi Talmaan liitetyistä hashtageista tehty sanapilvi. Sen avullahan voi havainnollistaa tekstiaineistosta sanojen esiintyvyystiheyttä eli frekvenssiä, mutta vakavasti otettavana tilastollisen tiedon visualisointimenetelmänä sitä ei voi pitää. Visuaalisuudessaan sanapilvi voi kuitenkin auttaa erottamaan tekstimassasta olennaiset aiheet. Halusin selvittää, saisiko parjatusta visualisointimenetelmästä kuitenkin jotain irti aluekuvan analysoinnissa?

Toteutin hashtag-analyysini seuraavasti:

  1. Latasin keräämäni Talma-aineiston ViidakkoMonitorista excel-tiedostona.
  2. Kirjoitin Python-skriptin, jonka avulla erottelin tekstimassasta hashtagit.
  3. Tässä välissä etsin ja testailin muutamia erilaisia verkosta löytyviä sanapilvityökaluja.
  4. Vein esikäsitellyn aineiston WordArt.comin sanapilvityökaluun, joka laski sanojen frekvenssit ja teki sanalistan ja visualisoinnin. Tässä vaiheessa poistin sanalistasta itsestään selviä tunnisteita, kuten esimerkiksi sanan Talma, joka olisi turhaan dominoinut sanapilveä. Lisäksi poistin harvinaiset tunnisteet, eli ne, jotka esiintyivät aineistossa vähemmän kuin kolme kertaa.
    Hashtagit ovat aineistona siinä mielessä ihanteellista, että verrattuna vapaaseen tekstiin, sanat ovat useammin perusmuotoisia, eikä aineistoa tarvitse siis yhtä paljon käsitellä ennen analyysia.
  5. Pienten säätöjen jälkeen alla oleva sanapilvi olikin valmis.

Talvinen Talma = TalmaSki?

Talman sanapilvi on hyvin linjassa some-julkaisujen kuvavirrasta saamani käsityksen kanssa: talvella Talmassa korostuu TalmaSki lumilautailijoiden harrastuspaikkana. Tarkemmin katsottuna sanapilvi antaa kyllä lisäinformaatiotakin. Vaikka TalmaSki on snoukkaajien paikka, myös laskettelu nousee hyvin esiin. Englanninkielinen sisältö dominoi suomenkielistä, ruotsinkielellä julkaistaan hyvin vähän, jonkin verran löytyy myös esimerkiksi venäjänkielisiä julkaisuja. Golf on pienesti mukana talvellakin, joten odottaa sopii, että kesällä Golf Talma nousee selkeämmin esiin.

Erikoisuutena sanapilvessä herättää huomiota lawnmowerracing eli ruohonleikkuriralli. Talmassa todellakin on järjestetty tämän lajin kilpailuja.

Sekin näkyy sanapilvessä, että Talma liitetään sipoolaisesta näkökulmasta harmillisen usein Keravaan. Tämä antaa selvän viestin aluemarkkinoinnin tarpeesta.

Testin perusteella näyttää siltä, että some-aineistosta tehty, paikkaan liittyvä sanapilvi tuo nopeasti esiin alueen suosituimmat toiminnot – erityisesti nuorten suosiossa olevat sosiaaliset aktiviteetit korostuvat. Sanapilvi ei yksin riitä avaamaan alueen some-kuvaa: tässäkin analyysissa hyödyksi oli, että olin kursorisesti käynyt läpi keräämäni some-julkaisut ennen sanapilven tekemistä.

Muistojen Nikkilä -projektista saamieni kokemusten perusteella olen vakuuttunut siitä, että alueen some-kuvan kehittäminen on mahdollista. Kannustamalla ihmisiä jakamaan alueeseen liittyvää sisältöä, esimerkiksi kokemuksia, havaintoja ja muistoja, voidaan vaikuttaa siihen, ettei alueen some-kuva ole liian yksipuolinen. Talmassa ei ole tehty mitään tämän tyyppisiä toimenpiteitä sometuksen edistämiseksi ja sanapilvestä näkyykin, että kuva on varsin yksipuolinen.

Jatkokehitysideoina mieleeni tulee esimerkiksi eri vuodenajoista tehdyt alueanalyysit. Kesän jälkeen katsotaan uudestaan, miltä Talman sanapilvi sitten näyttää!

Mihin sinä käyttäisit somen sanapilveä?

Lähde
Äikäs, T. A. (2004). Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien mahdollisuuksiin. Suomen Kuntaliitto. ISBN 952-213-067-2.