Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin

Kirjoitettu: 28.9.2020

Väitöskirjani ”Hallitsematon tekijä? Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa” tarkastetaan Aalto-yliopistossa pe 9.10.2020 klo 12. Koronatilanteesta johtuen julkinen väitöstilaisuus toteutetaan verkon välityksellä. Olen valinnut mielestäni saavutettavimman keinon tilaisuuden etäosallistumiseen: tilaisuuden striimiä voi seurata YouTuben kautta.

Koska suunnittelukulttuurin muutos nousi tutkimuksessani keskeiseen rooliin, päädyin otsikoimaan väitöstiedotteeni lauseella ”Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin”. Suunnittelukulttuuri on dynaaminen ja se muuttuu koko ajan erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Yksi näistä tekijöistä on digitaalinen viestintäteknologia ja sen myötä sosiaalisen median tarjoamat vuorovaikutusmahdollisuudet.

Sosiaalisesta mediasta on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut osa monen suomalaisen arkea. Samaan aikaan kaupunkisuunnittelun kentällä on omaksuttu entistä vuorovaikutteisempia suunnittelukäytäntöjä, joita toteutetaan yhä useammin verkon välityksellä. Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin edelleen epäselvä. Itseorganisoituvan ja hallitsemattoman luonteensa vuoksi se on vaikeasti sovitettavissa suunnittelun vallitseviin käytäntöihin.

Väitöskirjassani kuvaan sosiaalisen median suhdetta kaupunkisuunnitteluun kolmesta eri näkökulmasta:

  • Sosiaalinen media voi ensinnäkin toimia kuntien ja kaupunkien johtaman osallistamisen välineenä.
  • Toiseksi, sosiaalinen media on ihmisten omaehtoisen osallistumisen alusta ilman suoraa yhteyttä kaupunkisuunnittelun käytäntöihin.
  • Kolmanneksi, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottama sisältö voidaan nähdä arjen käytäntöjä heijastelevana informaationa, jonka avulla on mahdollista tuottaa hyödyllistä tietoa kaupunkisuunnitteluun.

Nämä eri näkökulmat kannattaa ottaa huomioon tulevaisuuden älykkään kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusmenetelmien kehittämisessä.

Toivon, että tutkimukseni avaa ja monipuolistaa keskustelua sosiaalisen median käytöstä kaupunkisuunnittelussa. Haluan kannustaa kaupunkisuunnittelun parissa toimivia työstämään suhdetta sosiaaliseen mediaan omassa organisaatiossaan siten, että somen negatiiviset vaikutukset suunnittelutyöhön minimoidaan ja myönteisistä puolista otetaan hyöty irti.

Ehdotan, että suunnataan katse siihen, miten sosiaalisen median kautta itseorganisoituvan toiminnan voimavarat voisivat kanavoitua myönteisesti suunnitteluun. Tehdään kaupunkisuunnittelulle somesuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa somen vaikutus kaupunkisuunnittelijoiden työhön ja haastavat tilanteet. Tutkitaan lisää, mitä sosiaalisen median sisällöt voivat kertoa ihmisten toiminnasta, käyttäytymisestä ja kokemuksista, miten tämä informaatio voi auttaa suunnittelua.

Tervetuloa seuraamaan väitökseni striimausta 9.10.2020! Kun sometat, mainitse #hallitsematontekijä.

Somen ja kaupunkisuunnittelun (risti)riitainen suhde

Kirjoitettu: 8.9.2019

Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa kiinnostaa tutkijoita ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottamat sisällöt voivat tarjota aivan uudenlaista informaatioita ihmisten toiminnasta ja kokemuksista kaupunkiympäristössä. Toiseksi sosiaalinen media tarjoaa kanavan ihmisten omaehtoiselle organisoitumiselle ja vaikuttamiselle, kaupunkiaktivismille. Lisäksi sosiaalisen median palvelut tarjoavat tietysti mahdollisuuksia myös hallintojohtoiseen osallistamiseen.

Vaikka sosiaalisen median yhteisöpalvelut rantautuivat Suomeen Facebookin johdolla jo yli 10 vuotta sitten, on somen käyttö kaupunkisuunnittelussa vasta lapsen kengissä. Sosiaalista mediaa ei voida ainakaan kaikilta osin kiittää demokratian edistämisestä, mutta silti näyttää siltä, että julkiselle kansalaislähtöiselle kaupunkisuunnittelukeskustelulle on tarvetta ja some tarjoaa siihen välineen. Tämä on mielestäni hyvä syy tutkia kaupunkisuunnittelun parissa toimivien näkökulmia sosiaalisen median käyttöön. Kirjoitin tutkimukseni tuloksista viimeisimmässä Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä otsikolla ”Ei kaupunkisuunnittelu ole mikään tykkäämisjuttu – Sosiaalisen median mahdollisuudet ja esteet kaupunkisuunnittelussa”.

Tutkimukseni osoittaa, että sosiaalisen median käyttöön liittyy ristiriitaisia asenteita, jotka jakavat kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin, somen puolestapuhujiin ja sen vastustajiin. Tämä lienee tuttu ilmiö muissakin konteksteissa. Some näyttää aiheuttavan kitkaa suunnitteluorganisaatioissa, koska vallitsevaan suunnittelukulttuuriin on vaikea sovittaa sosiaalisen median dynamiikkaa ja itseorganisoituvaa toimintaa. Toisaalta ilmassa on odotuksia siitä, että suunnittelukulttuuri muuttuisi entistä vuorovaikutteisemmaksi ja sosiaalisen median kautta organisoituvasta toiminnasta tulisi kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen voimavara.

Kuten alussa mainitsin, sosiaalinen media ei ole kaupunkisuunnittelun näkökulmasta ainoastaan vuorovaikutusväline, vaan se voidaan myös nähdä informaation lähteenä. Tutkimuksessani havaitsin, että osa suunnittelijoista on erittäin kiinnostuneita mahdollisuuksista tutkia ja analysoida sosiaalisessa mediassa käyttäjien tuottamia sisältöjä. Sitä kautta toivotaan uutta ymmärrystä esimerkiksi kaupunkiympäristön käytöstä, kuten liikkumistottumuksista. Haasteena kuitenkin on sekä sosiaalisen median datan että suunnittelun tarpeisiin soveltuvien analyysityökalujen heikko saatavuus.

Tulevaisuudessa suhtautuminen sosiaaliseen mediaan ei ehkä enää ole kyllä tai ei -kysymys. Kyse on pikemminkin siitä, miten sosiaalisen median mahdollisuudet hyödynnetään suunnitteluorganisaatioissa tuloksellisella tavalla ja miten somen kielteiset vaikutukset pystytään ylittämään, tai ainakin minimoimaan.

Artikkelin pääset lukemaan kokonaisuudessaan YS-lehden journal.fi-palvelusta. Minkälaisia ajatuksia artikkeli herättää?