Kulttuurikartoitus (cultural mapping) on asukaslähtöinen tiedonkeruuprosessi, jonka tavoitteena on alueen ominaispiirteiden ja paikallisen kulttuurin kartoittaminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kulttuurikartoitus on osa kulttuurisuunnittelua (cultural planning), joka kaupunkisuunnittelun kontekstissa tarkoittaa usein taantuvien tai merkittävien muutosten kohteena olevien kaupunkialueiden asukaslähtöistä kehittämistä kulttuurisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kulttuurisuunnittelu on tällä tavoin ymmärrettynä Suomessa uutta. Se eroaa perinteisestä vuorovaikutteisesta kaupunki- tai yhdyskuntasuunnittelusta siten, että kulttuurisuunnittelussa ihmiset ja toiminta ovat keskiössä. Erotuksena kaupunkisuunnittelun hallintolähtöiselle perinteelle kulttuurisuunnittelussa olennaista on alhaalta ylös ohjautuva (bottom-up) toiminta.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektissa toteutetusta karttakyselystä kertova artikkelimme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey  julkaistiin juuri Culture and Local Governance -lehdessä. Kysely oli osa Nikkilän kulttuurikartoitusta, jossa käytettiin kyselyn ohella myös runsaasti muita osallistumistapoja, kuten työpajoja, tapahtumia ja osallistavia taideprojekteja. Artikkelin kirjoitin yhteistyössä kollegani Tuija Tzoulaksen kanssa.

Nikkilän karttakysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla. Jo kyselyn suunnitteluvaiheessa mietimme, miten kyselystä saisi mahdollisimman asukaslähtöisen. Menetelmänähän kysely on ylhäältä alas ohjautuva, tässä tapauksessa hallintolähtöinen. Jotta kysely heijastelisi mahdollisimman hyvin myös muita näkökulmia, päätimme osallistaa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoita mukaan prosessiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa. Kyselyä myös testattiin nikkiläläisten kanssa ennen sen julkaisemista. Myöhemmin, kyselyn analysointivaiheessa, tulosten tulkinnoista keskusteltiin asukkaiden kanssa.

Artikkelissa nostamme esiin mm. seuraavia näkökulmia:

• Karttakysely on lähtökohtaisesti ylhäältä alas ohjautuva (top-down) menetelmä. Kyselyn vuorovaikutteisella suunnittelulla voidaan kyselystä saada paremmin kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmia vastaava.
• Karttakysely on toimiva väline kulttuurikartoitukseen, mutta sen rinnalla on käytettävä myös muita menetelmiä. Kulttuurikartoituksen näkökulmasta kartta voi liiaksi ohjata keskustelua fyysiseen ympäristöön muiden, paikkaan kytkeytymättömien kulttuuristen voimavarojen kustannuksella.
• Kyselyn tuloksia ei tule käsittää ”lopullisena totuutena” vaan pikemminkin keskustelun avaajana. Keskustelemalla mahdollisimman laajasti kyselyn tuloksista, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys alueen kulttuurisista voimavaroista ja kehittämiskohteista.

Lue lisää artikkelistamme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey.