Mitä verkko-osallistumisella tavoitellaan?

Kirjoitettu: 11.9.2011

Verkko-osallistumiseen näyttää kohdistuvan suuria odotuksia. Yhteiskunnalliset tavoitteet liittyvät demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen. Toisaalta verkko-osallistumiseen kohdistuu tavoitteita myös mm. kuntien ja kuntalaisten näkökulmista.

Verkko-osallistumiseen kohdistuu erilaisia tavoitteita eri näkökulmista katsottuna, esimerkiksi tällaisia.

Suomi kymmenen verkkodemokratian kärkimaan joukkoon
Suomi on tippunut kauas kärjestä verkko-osallistumismittauksissa. YK:n verkko-osallistumisselvityksessä Suomi oli vuonna 2010 sijalla 30. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi halutaan nostaa kymmenen verkkodemokratian kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä. Uusia osallistumistyökaluja on kehitteillä mm. SADe-ohjelman Osallistumisympäristö-projektissa (1). Hallinto-lehden jutussa projektin tavoitteita kuvataan seuraavasti:

”Tavoitteena on saada aikaan sellaiset verkko-osallistumisen menetelmät ja kanavat, joiden välityksellä kansalaiset voisivat ilmaista mielipiteensä valmisteltavana olevista asioista ja käydä keskustelua. Lisäksi he voivat nostaa omia näkökulmiaan ja teemojaan esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. ” (2)

Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen
Yleisellä tasolla tavoitteena on poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen. Valtioneuvoston julkaisussa tavoitetta kuvaillaan näin:

”Hyvä tietopohja parantaa päätösten laatua. Päätösten perustaminen parhaaseen mahdolliseen tietoon ja tietolähteiden selkeä ja avoin esille tuominen edesauttavat myös demokratian toteutumista.” (3)

Minkälainen on kuntien näkökulma?
Kuten Hallinto-lehden kirjoituksessa todetaan, että työtapa vaatii muutosta hallinnon ja kansalaisten väliseen suhteeseen, muun muassa aktiivista dialogia (2).

Matka kehittämishankkeiden ja käytännön välillä on kuitenkin pitkä. Vaikuttaa siltä, että osa kunnista on innokkaasti mukana edistämässä verkkovuorovaikutusta, osa taas tuntuu vetäytyvän digitaalisten välineiden ääreltä.

Kuntien tiukka taloudellinen tilanne sekä rakenteelliset ja organisaatiomuutokset luovat paineita henkilöstölle. Uusien välineiden käyttöönotto saatetaan kokea negatiivisesti, mikäli hyöty ei suoraan ole nähtävissä. On siis tarpeen tarkastella verkko-osallistumisen edistämistavoitteita paitsi demokratian ja kansalaisten osallisuuden näkökulmasta, myös kuntien hallinnon ja suunnittelutyön näkökulmasta. Onnistuneet ratkaisut ovat nähdäkseni niitä, jotka tukevat toiminnan kehittämistä kaikkien toimijoiden näkökulmasta.

Tavoitteena parempi ymmärrys suunnittelukohteesta
Verkko-osallistumistutkimuksissa korostuu yhteistoiminnallisuus ja jaetun ymmärryksen tavoittelu (shared understanding). (mm. 4) Käytännön suunnittelussa tavoitteet ovat kuitenkin usein arkisempia:

  • Toiminnan tehostaminen: Tiedottamalla oikein ja oikeaan aikaan vähennetään suoria yhteydenottoja suunnittelijoihin.
  • Parempi ymmärrys suunnittelukohteesta: Asukasnäkökulman kartoituksella voidaan kerätä alueesta tietoa, joka täydentää ja korjaa suunnittelijan omaa käsitystä ympäristöstä. Tämä edesauttaa suunnittelun laatua. Tavoitteena voi myös olla asiakastyytyväisyyden parantaminen.
  • Oppiminen ja tiedon prosessointi: Vuorovaikutuksen kautta eri osapuolet voivat oppia ja vaihtaa mielipiteitä. Tavoitteena ei ole konsensus, vaan se, että osapuolet tulevat tietoisiksi erilaisista näkökulmista. Samalla tuodaan näkyväksi suunnittelun moniarvoisuus ja monitoimijaisuus.

Yksittäisen kuntalaisen tai asukasryhmän tavoitteet ovat tapauskohtaisia ja ansaitsisivat oman tarinansa. Osallistujien tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon saanti tai vaikuttaminen suunnittelun sisältöön siten, että henkilökohtaisesti tärkeiksi koettuja asioita tai ominaisuuksia säilytetään tai muutetaan.

Lähteet:

  1. Oikeusministeriö. Osallistumisympäristö-projekti, Tavoitteet ja tausta.
  2. Kansalaisen osallistumisympäristön ensiaskeleet otettiin vuoden alussa. Peruspalvelujen ensimmäiset versiot kokeiluun tänä vuonna. Hallinto-lehti 10.9.2011.
  3. Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi. Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 8/2011.
  4. Wang, Weigang & French, Simon. 2008. A Multi-Dimensional Framework for Facilitating Wide Participation and Common Understanding. WebScience’08, USA.

Avoimia verkko-osallistumistyökaluja tarvitaan

Kirjoitettu: 8.9.2011

Kaupunkisuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Suunnittelua tehdään monimutkaisten ongelmakokonaisuuksien äärellä monitoimijaisissa verkostoissa. Ympäristö muuttuu, osalliset muuttuvat ja suunnitteluongelmatkin muuttuvat jatkuvasti. Ei ole mahdollista määritellä etukäteen kaikkia käyttötilanteita ja tarpeita, joita verkko-osallistumistyökalujen käyttöön liittyy. Sovellusten pitää siis olla helposti muokattavia ja niiden vapaa jatkokehitys pitää tehdä mahdolliseksi.

Avoimen lähdekoodin eli  Open source -sovellusten idea on niiden vapaassa käyttöoikeudessa ja kehittäjäyhteisöissä, joissa käyttäjät osallistuvat sovellusten kehitystyöhön. Avoimet sovellukset ja verkkodemokratian edistäminen liittyvät mielestäni vahvasti toisiinsa. Avointen verkkosovellusten yleistyminen on tukenut ruohonjuuritason toimijoiden näkyvyyttä julkisessa mediassa ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Esimerkiksi Helsigin kaupunginosayhdistyksen, Helkan kaupunginosasivustot on rakennettu Joomla-julkaisujärjestelmän varaan.

Suomessa avointen sovellusten mahdollisuuksia ei mielestäni vielä ole täysin ymmärretty. Kunnat ja kaupungit kehittävät ohjelmistotoimittajien kanssa kilvan omia sovelluksiaan, eikä ohjelmistotuotteita juurikaan jaeta. Myönnettäköön, että omille sovelluksille on selkeä tarve, koska käyttäjien ja kaavoituksen tarpeita täyttäviä valmiita avoimia sovelluksia ei oikeastaan ole tarjolla. On kuitenkin taloudellisesti tehotonta toteuttaa samaan tehtävään tarkoitettuja sovelluksia monella eri taholla.

Avointen verkko-osallistumissovellusten äärelle voisi syntyä verkostomaista palvelutoimintaa, joka tukisi osallistumisen järjestämistä kunnista. Hyvä esimerkki tällaisesta on OpenPlans, joka on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon organisaatio. Se tarjoaa avoimen lähdekoodin sovelluksia julkisten organisaatioiden käyttöön. Sovellukset tukevat laajasti osallistumista yhteisten asioiden järjestämiseen ja suunnitteluun. Miten saisimme luotua Suomeen vastaavanlaista toimintaa?