Ehdotusten arviointi on liian vaikeaa

Kirjoitettu: 22.10.2011

Sipoon Sanomissa Pentti Halenius kommentoi Sibbesborgin kilpailuehdotusten nettiarviointia: arviointi on tehty asukkaalle liian vaikeaksi. Olen samaa mieltä, että osallistujalta vaaditaan paljon aikaa, motivaatiota ja kärsivällisyyttä paneutua englanninkielisiin kilpailuehdotuksiin. Esittelykuvien katseluohjelman käytettävyydessäkin on parantamisen varaa.

Sipoon Sanomissa kommentoitiin 20.10.2011 Sibbesborgin suunnittelukilpailun nettiarvioinnin käytettävyyttä.

Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, suunnittelukilpailujen nettiarviointi pitäisi ajatella aivan uudella tavalla. Arviointia ei juurikaan voi tehdä nykyistä helpommaksi, ellei  perinteisten esittelyplanssien tilalle kehitetä nettiin ja osallistumiseen sopivaa esitystekniikkaa.

Näiden kommenttien ja kokemusten perusteella kilpailuehdotusten arviointisivuja pitää kehittää mm. seuraavasti:

  • esittelyaineisto pitää olla luettavissa osallistujan äidinkielellä,
  • suunnitelmasta pitää esittää lyhyt ytimekäs tiivistelmä yleiskielellä sekä sitä havainnollistavia kuvia,
  • arviointikriteereiden pitää olla ymmärrettäviä ja osallistujien pitää voida osallistua kilpailun tavoitteiden ja kriteerien määrittelyyn,
  • arviointityökalun pitää olla osallistujalle helposti opittava ja intuitiivinen.

Pitäytyminen ’perinteisissä’ www-tekniikoissa ei välttämättä ole oikea ratkaisu. Hyviä ehdotuksia on tullut esimerkiksi Google Earthin tai muiden karttapohjaisten sovellusten hyödyntämisestä. Internet voisi olla nykyistä keskeisempi osa kilpailun järjestämisessäkin. Voitaisiinko jopa luopua perinteisestä tulostustavasta ja siirtyä arvioimaan kolmiulotteisia virtuaalimalleja tai muita visualisointeja?

Tämäkin tapaus omalta osaltaan käsitystäni siitä, että verkko-osallistumisen kehittäjien pitäisi nykyistä enemmän jakaa kokemusia ja tietoa, verkostoitua. Verkko-osallistumisen kehittäjäverkostoon pitää myös saada mukaan Haleniuksen kaltaisia aktiivisia kuntalaisia, joilla on kiinnostusta osallistua työkalujen ja menetelmien kehittämiseen.

Mielenkiintoista tapauksessa on myös se, että verkko-osallistumisen käytettävyysongelmat ylittävät uutiskynnyksen. Osallistumisvälineiden käytettävyys on erittäin tärkeää ja siihen tulee panostaa nykyistä enemmän.

Jääkö osallistuminen kesken?

Kirjoitettu: 9.10.2011

Kun osallistujien mielipiteet on kuultu, kirjattu ylös ja huomioitu suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan, tärkein työ on suunnittelijan näkökulmasta hoidettu. Vastineiden kirjoittaminen koetaan usein taakaksi, vaikka osallistujan näkökulmasta juuri vastauksen saaminen on tärkeintä. Vastine tai muu suunnittelijan antama vastapalaute on ainoa viesti, jonka perusteella osallistuja arvioi oman osallistumisensa vaikuttavuutta. Ja juuri vaikuttavuuden kokemisessa on ongelmia.

Tampereella jokunen vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että osalliset ovat tyytyväisiä tiedonsaantiin ja vuorovaikutukseen, mutta eivät osallistumisen vaikuttavuuteen. Toimenpide-ehdotuksena tutkimuksessa esitettiin, että osallistuminen pitäisi ulottaa kaavoitusprosessin loppuvaiheisiin saakka. Osalliset tarvitsevat palautetta oman osallistumisensa vaikutuksista lopulliseen kaavaan. Osallisille voidaan esimerkiksi järjestää esittelytilaisuus ehdotusvaiheessa tai kaavan vahvistumisen jälkeen. (Teittinen ja Blåfield 2005) Sama vaikuttavuuden ongelma toistuu tuoreemmissakin tutkimuksissa. (esim. Rautio 2011)

Virallinen kaavaprosessi huolehtii kyllä siitä, että osallistuja saa vastineen mielipiteeseensä tai muistutukseensa. Täydentävässä vuorovaikutuksessa vastapalautteesta on erikseen huolehdittava. Erityisesti verkossa tapahtuva vuorovaikutus voi jäädä helposti käsittelemättä loppuun asti osallistujan näkökulmasta. Osallistumisen vaikutuksista saatetaan kirjoittaa kaavaselostuksessa, mutta se ei ikävä kyllä tavoita osallistujia kuten eivät myöskään päätösasiakirjoihin laaditut tekstit. Erilaiset yhteenvetoraportit ovat tyypillisiä verkko-osallistumisessa, mutta niistäkin puuttuu usein suunnittelijan palaute.

Esimerkki kaavaprosessista, jossa aloitusvaiheessa verkko-osallistuminen liittyy tavoitteisiin ja lähtötietojen täydentämiseen. Myöhemmin luonnosvaiheessa arvioidaan suunnitelmia. Molemmista vaiheista annetaan vastapalautetta osallistujille ja lopuksi arvioidaan, miten osallistuminen on vaikuttanut kaavaratkaisuun ja koko prosessiin.

Yllä olevassa kaaviossa olen esittänyt, miten jatkuva tiedottaminen internetissä sisältäisi vastapalautteen osallistumiselle koko kaavaprosessin ajan. Vaikka aktiivinen osallistuminen painottuu suunnittelun aloitus- ja valmisteluvaiheisiin, tiedottaminen ja vastapalautteen antaminen jatkuvat aina suunnitelman hyväksymisvaiheeseen asti.

Osallistuminen loppuu kaavaprosessin näkökulmasta kaavan voimaantuloon. Käytännössä vaikutukset osallistujien elämään ovat vasta alkamassa, kun kaavaa ryhdytään toteuttamaan. Ideaalitilanteessa osallistuminen jatkuisikin edelleen yhdessä alueen toteuttajien kanssa…

Lähteet:

Teittinen, Outi ja Blåfield Henna. 2005. Osallistumisen seuranta ja arviointi kaavoituksessa, Case Tampere.

Rautio, Anna. 2011. Tahdotko vaikuttaa? – kysely kuntalaisille Tamperelehdessä, internetissä ja kirjastoissa.