Kaavoituksen somea etsimässä

Kirjoitettu: 4.1.2015

Facebook likesPuolet suomalaisista oli vuonna 2014 mukana netin yhteisöpalveluissa Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö  -tutkimuksen mukaan. Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu oli Facebook. Samanlainen tulos raportoitiin YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa, jossa 56 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä Facebookia.

Facebook, Twitter ja YouTube ovat Kuntaliiton verkkoviestintätutkimuksen mukaan yleisimmät kuntien käyttämät some-palvelut. Suomen kunnista 98 prosenttia käyttää Facebookia virallisena viestintäkanavana. Sosiaalisen median käyttö kaavoituksen virallisena tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana ei ole vielä lainkaan yhtä yleistä.

Facebookista löytyy runsaasti erilaisiin kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluhankkeisiin liittyviä sivuja, mutta varsinaisia kaavoitusorganisaatioiden sivuja on niukasti. Itse olen seurannut Facebookista seuraavia organisaatioita:

Jos tiedät muita Facebookissa toimivia kaavoitusorganisaatioita, täydentäisin listaa erittäin mielelläni.

Arkikielistä tiedottamista organisaation profiililla

Tuusulan, Järvenpään ja Helsingin kaupunkisuunnitteluorganisaatioiden Facebook-käytössä on yhteisiä piirteitä. Kaikki toimivat organisaation profiililla, eivätkä yksittäiset ylläpitäjät näy omilla nimillään. Se tekee sivun luonteesta kasvottoman ja sivulla julkaistut tiedot edustavat organisaation näkemystä. Toisaalta sivun ylläpitäjät ovat suojassa julkisuudelta, eivätkä joudu henkilökohtaisesti vastaamaan julkisessa mediassa mahdollisiin palautteisiin.

Toinen yhteinen piirre kaikilla on, että sivun yksi tarkoitus on tiedottaa kaavoituksen tai kaupunkikehityksen ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi sivuilla julkaistaan myös muuta aiheeseen vapaammin liittyvää, kuten tutkimustietoa, uutisia, tapahtumia ja organisaation omia saavutuksia.

Mainittakoon vielä kolmantena yhteisenä piirteenä kirjoitustyyli, joka on normaalia virkamieskieltä vapaampaa – ihan melkein arkikieltä.

Tuusula ja Helsinki kertovat sivun olevan tiedotuskanava, mutta Järvenpään tavoitteena on vuorovaikutus. Sivun kuvauksessa todetaan: ”Me haluamme parantaa kaupunkilaisten mahdollisuutta vaikuttaa Järvenpään kehitykseen.” Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aktiivista kommentointia on kuitenkin kaikilla sivuilla suhteellisen vähän.

Minkälainen viesti halutaan antaa?

Facebookissa toimiva kaavoitusorganisaatio ei voi olla paikalleen jämähtänyt. Ainakin minulle somen käyttö kertoo tuoreesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta. Facebookissa aktiivisesti toimiva kaavoitus nostaa koko kunnan profiilia ja voi houkutella vaikkapa työnhakijoita rekrytointitilanteessa.

Uuden vuoden kunniaksi haastan kaavoitusorganisaatiot harkitsemaan Facebookin käyttöä. Olipa valinta kyllä tai ei, kuulisin mielelläni syitä, miksi siihen päädyitte.

 

* Tutkimus koskee 16 – 89 -vuotiaita suomalaisia.

Lähteet:

Toimiiko se mobiililaitteissa?

Kirjoitettu: 8.6.2014

Responsiivisuus on ajankohtainen haaste kuntien nettisivustojen kehittämisessä. Responsiivisuudella tarkoitetaan sivuston mukautuvuutta ja toimivuutta erilaisissa päätelaitteissa ja niiden erilaisilla näytöillä. Saman sivuston käyttöliittymä voi (ja pitääkin) näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katselee kännykän näytöltä tai tietokoneen nettiselaimella.

Kaksi kolmesta huomioi responsiivisuuden

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn mukaan responsiivisuuden huomioiminen kuntien verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Kyselyyn vastanneista kunnista kaksi kuntaa kolmesta kertoo ottavansa tai aikovansa ottaa huomioon eri päätelaitteiden vaatimukset verkkopalveluissaan. Vuonna 2013 vastaava luku oli 50 %.

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn 2014 mukaan responsiivisuuden huomioiminen verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Lähde: Kuntaliitto / Tony Hagerlund 2014.
Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn 2014 mukaan responsiivisuuden huomioiminen verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Lähde: Kuntaliitto / Tony Hagerlund 2014.

Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola edelläkävijöitä

Pikakartoitukseni perusteella Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta*) kolme on toteuttanut responsiivisen ulkoasun sivustolleen. Nämä edelläkävijät ovat Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola. Haastan kaikki loputkin kunnat mukaan responsiivisten sivujen kehittämiseen. Mobiilikäyttö on tätä päivää. Sivustojen huono toimivuus käynnyissä ja tableteissa on ihan oikeasti ongelma.

Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta kolme on toteuttanut sivustolleen responsiivisen ulkoasun. Kuvakaappaukset Helsingin (www.hel.fi), Jyväskylän (www.jyvaskyla.fi) ja Kuopion (www.kuopio.fi) sivustoilta 8.6.2014.
Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta kolme on jo toteuttanut sivustolleen responsiivisen ulkoasun. Kuvakaappaukset Helsingin (www.hel.fi), Jyväskylän (www.jyvaskyla.fi) ja Kouvolan(www.kouvola.fi) sivustoilta 8.6.2014.

*) Suomen kymmenen suurinta kuntaa (kaupunkia) 06/2014: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola.

Lähteet: