Sosiaalinen media julkishallinnon voimavaraksi

Kirjoitettu: 16.3.2015

Pekka Sauri: Julkishallinto ja sosiaalinen media

”Sosiaalinen media on uuden viestintäteknologian avaamista vuorovaikutuskanavista vallankumouksellisin. Vahvimmillaan se kumoaa vallan.”

Pekka Sauri kuvailee osuvin sanoin somen yhteiskunnallisia vaikutuksia tuoreessa julkaisussaan Julkishallinto ja sosiaalinen media. Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty – tai edes ymmärretty likimainkaan. Sosiaalinen media ja sen mahdollistama vuorovaikutus pitäisi nähdä voimavarana, joka tuo julkishallinnon käyttöön valtavan määrän osaamista ja kapasiteettia.

Some ja avoin data käsi kädessä

Jotta yhteisön voimavarat saadaan yhteiseen käyttöön, tarvitaan sekä tietoa että vuorovaikutusta. Toisin sanoen: ilman riittävää tietoa, ei voi olla avointa vuorovaikutusta. Tästä syystä julkisen datan avoin jakaminen kulkee käsi kädessä vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median kanssa.

Tiedon avoimuudella tarkoitetaan sitä, että
1) tieto on julkista,
2) teknisesti saatavilla,
3) maksutonta sekä
4) tiedon uudelleenkäyttö on sallittu.

Esimerkillistä työtä julkishallinnon datavarantojen avaamisessa on tehnyt Helsinki Region Infoshare. Sivusto kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun avoimen julkisen datan lähteet, sovellukset ja ohjeistukset. (www.hri.fi)

Paluuta menneeseen ei ole

Yksi kirjan viesteistä on peruuttamaton muutos, joka on jo tapahtunut. Sosiaalinen media on muuttanut maailmaamme ja tulee edelleen muuttamaan sitä. Paluuta vanhoihin toimintatapoihin ei ole. Parempi siis ryhtyä toimeen ja ottaa sosiaalinen media haltuun, myös julkishallinnossa.

Jotta tehtävään olisi helpompi tarttua, kirjassa esitellään kymmenen some-direktiiviä julkishallinnolle. Listaus on niin hyvä, että lainaan sen suoraan tähän:

  1. Jos sinulla on olennaista tietoa, jaa se.
  2. Jos sinulta kysytään, vastaa heti.
  3. Jos et osaa heti vastata, sano, että otat selvää ja palaat asiaan pikimmiten.
  4. Jos saat asiatonta palautetta, laske kymmeneen ja vastaa asiallisesti. Sen jälkeen palautteen antaja muuttuu asialliseksi.
  5. Perustele päätöksesi tai organisaation toimintatavat asia-argumentein.
  6. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmiä vastauksia voi olla.
  7. Kommunikoi reaaliajassa. Jos olet lomalla tai muuten poissa kuvioista, kerro se ja delegoi viestintä kollegallesi.
  8. Ole kokonainen persoona. Se on lopulta helpompaa kuin kaksoiselämä.
  9. Kysy kriitikoilta toiminnan parantamisehdotuksia.
  10. Aina lopulta paras argumentti voittaa.

Kannattaa lukea!

Kirja tarjoaa kaikille verkko-osallistumisen kannattajille kättä pidempää puolutuspuheenvuoroihin. Tyypilliset vasta-argumentit, kuten ”Sosiaalinen media on ohimenevä villitys” tai ”Vuorovaikutus lisää työtaakkaa” ovat tämän kirjan avulla helposti kumottavissa.

Jos haluat vinkkejä somen käyttöön virkatyössä tai sinua sattuu vaikkapa kiinnostamaan päivän polttavat asiat, kuten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja ylipäätään koko kansakunnan kilpailukyky, vastauksia löydät tästä teoksesta. Suosittelen lämpimästi!

Artikkeli suunnittelukilpailuihin liittyvästä verkko-osallistumisesta

Kirjoitettu: 9.2.2015

International Journal of E-Planning ResearchTutkijakollegoideni Susa Erärannan ja Maarit Kahilan kanssa kirjoittamassani artikkelissa kerromme kaupunkisuunnittelukilpailuihin liittyvästä verkko-osallistumisesta. Artikkelissa avataan kahden ideakilpailun, Sipoon Jokilaakson ja Vaasan Palosaaren salmen kilpailuprosesseja. Artikkeli löytyy International Journal of E-Planning Research -julkaisun tuoreimmasta numerosta 1/2015.

Artikkeli on englanniksi, mutta tässä lyhyt tiivistelmä suomeksi:

Suunnittelukilpailuja käytetään Suomessa uusien ideoiden ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen. Perinteistä asiantuntija-arviointiin perustuvaa kilpailukäytäntöä kuitenkin arvostellaan siitä, että paikallisten asukkaiden näkökulmat eivät tule huomioiduksi. Mielipiteiden esiin nostamiseksi on useissa suunnittelukilpailuissa viime vuosina kehitetty ja testattu verkko-osallistumista. Artikkelissa kerromme, miten paikkatietopohjaisia arviointityökaluja ja arviointisivustoja on käytetty suunnittelukilpailuissa.

Tutkimuksessa selvitimme, miten osallistuminen voidaan järjestää kilpailuprosessissa ja miten kilpailuun osallistuvat suunnittelijat käyttävät osallistujilta saatua tietoa. Lisäksi tunnistimme asioita, jotka vaikuttavat kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Tutkimus osoittaa, että internet-pohjaisten työkalujen avulla voidaan lisätä yleisön osallistumista kilpailuprosessiin sen eri vaiheissa.