Asukkaan vai kunnan intressi?

Kirjoitettu: 6.5.2012

Osallistumista on perinteisesti pidetty kuntalaisen oikeutena, jopa velvollisuutena. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kunnat ovat ottamassa aktiivisempaa roolia osallistajina. Velvollisuudesta on hyvää vauhtia tulossa kunnan voimavara ja siten myös intressi. Ehkäpä kunnissa on huomattu, että osallistumisen kautta saadaan myös hyötyjä: parempia lopputuloksia ja tyytyväisempiä asiakkaita ja asukkaita.

Yksi laajan osallistamisen haaste on osallistujien tavoittaminen. Virallisia kuulutuksia lukee harva, kotikaupungin nettisivuillekin eksytään vain satunnaisesti. Asioista tiedotetaan kirjeitse vain kiinteistöjen omistajille, joten monet toimijaryhmät ovat perinteisten kanavien ulkopuolella. Aktiivisimmat kunnat ovatkin omaksumassa menetelmiä yritysmaailmasta ja markkinatutkimuksesta.

Lahti on perustanut osallistumista edistävän asukaspaneelin. Lahen D on Lahden ja sen lähikuntien asukkaista koostuva tuotekehityspaneeli, johon voi ilmoittautua mukaan kuka tahansa Lahden seudun asukas. Paneelia hyödynnetään erilaisten tuotteiden, palveluiden tai esim. kaupunkiympäristön kehittämisessä tarvittavien käyttäjäkokemusten, -mielipiteiden ja -näkemysten kartoittamiseen mm. kyselyiden, keskustelutilaisuuksien ja testausten avulla. (Lahden D)

Osallistuminen on tehty asukkaille mahdollisimman helpoksi. Osallistumiskutsut lähetetään panelisteille sähköpostilla ja  osallistua voi niihin asioihin, jotka itseä kiinnostaa. Lahen D toimii myös Facebookissa.

Lahdessa tapahtuu muutakin asukaslähtöistä: kaupunki on mukana Sitran DEP-ohjelmassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää hallinnon ja strategisen suunnittelun yhteistyötä sijoittamalla pilottiorganisaatioihin strategisen suunnittelun asiantuntijoita. Lahden kaupungissa hankkeen tiimoilta työskentelevä strategisen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun asiantuntija Sara Ikävalko on mm. osallistanut asukkaita kaupunkikehitykseen. DEP-ohjelmasta voi lukea lisää Design Exchange -blogissa.

Seikkailua virtuaalimalleissa

Kirjoitettu: 4.3.2012

Kolmiulotteiset visualisoinnit ovat parhaimmillaan loistavia välineitä havainnollistamisessa. Suunnittelun arkipäivää ne ovat olleet jo ainakin vuosikymmenen ajan. Toimivia 3D-osallistumisvälineitä sen sijaan saamme vielä odotella.

Tutustuin muutamiin internetissä toimiviin virtuaalimalleihin, joiden tarkoituksena on havainnollistaa suunnitelmia. Mallit toimivat teknisesti ihan hyvin, mutta niiden käyttäminen on liian vaikeaa.

SITOn internetissä toimivaa virtuaalimallia on käytetty mm. Espoon Tapiolassa. Sen käyttöliittymä näyttää perustuvan 3D-peleistä kopioituihin toimintoihin ja katselukulmaan (ns. first-person perspective), jossa näkymää katsotaan pelaajan perspektiivistä. Itse en onnistunut liikkumaan virtuaalimallissa haluamallani tavalla. Kun pyysin erästä 3D-pelaamiseen rutinoitunutta ystävääni kokeilemaan, sujui käyttö häneltä hieman paremmin. Hän koki ongelmaksi kuitenkin sen, että sovellus ei toiminut täysin samalla tavalla kuin peleissä. Esimerkiksi sivusuuntainen liikkuminen ei toiminut ja eteneminen tuntui hitaalta ja kankealta.

Tässä sovelluksessa käyttäjän on valittava itselleen avatar ennen virtuaalimallin katselemista. Mitä mahtaa osallistuja miettiä saadessaan eteensä Avatar selector -näkymän? Kieli tuskin on käyttötilanteeseen nähden ymmärrettävää, eikä hahmon valitseminen tunnu edes tarpeelliselta.

Ennen virtuaaliseikkailua käyttäjän pitää valita itselleen hahmo. (Kuva Tapiolan virtuaalimallista 4.3.2012, SITO ja Espoon kaupunki)
Käyttöliittymää ohjataan 3D-peleistä kopioiduilla näppäinkomennoilla. (Kuva Tapiolan virtuaalimallista 4.3.2012, SITO ja Espoon kaupunki)

Mielestäni pelien käyttöliittymäratkaisuja ei pitäisi suoraan kopioida osallistumissovelluksiin. Pelien maailmassa viihdytään ja vietetään aikaa, kun taas osallistumissovelluksen tarkoitus on antaa mahdollisimman helposti ja nopeasti riittävä ja oikea informaatio käsillä olevasta suunnitelmasta. En usko, että ainakaan vielä tänä päivänä maankäytön suunnittelusta kiinnostuneista osallistujista kovinkaan suuri osa harrastaa 3D-pelaamista.

Peleistä saattaa löytyä hyviäkin ratkaisuja sovellettavaksi, mutta virtuaalimallien tarkastelussa kannattaisi mieluummin ottaa mallia vaikkapa Google Mapsin Street View -toiminnosta.

Hienoa kuitenkin, että virtuaalimalleja ryhdytään viimein hyödyntämään myös osallistumisessa. Tekniikka näyttää olevan kunnossa, toivottavasti käyttöliittymätkin saadaan lähiaikoina helpommiksi.