Responsiivisuus on ajankohtainen haaste kuntien nettisivustojen kehittämisessä. Responsiivisuudella tarkoitetaan sivuston mukautuvuutta ja toimivuutta erilaisissa päätelaitteissa ja niiden erilaisilla näytöillä. Saman sivuston käyttöliittymä voi (ja pitääkin) näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katselee kännykän näytöltä tai tietokoneen nettiselaimella.
Kaksi kolmesta huomioi responsiivisuuden
Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn mukaan responsiivisuuden huomioiminen kuntien verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Kyselyyn vastanneista kunnista kaksi kuntaa kolmesta kertoo ottavansa tai aikovansa ottaa huomioon eri päätelaitteiden vaatimukset verkkopalveluissaan. Vuonna 2013 vastaava luku oli 50 %.
Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn 2014 mukaan responsiivisuuden huomioiminen verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Lähde: Kuntaliitto / Tony Hagerlund 2014.
Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola edelläkävijöitä
Pikakartoitukseni perusteella Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta*) kolme on toteuttanut responsiivisen ulkoasun sivustolleen. Nämä edelläkävijät ovat Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola. Haastan kaikki loputkin kunnat mukaan responsiivisten sivujen kehittämiseen. Mobiilikäyttö on tätä päivää. Sivustojen huono toimivuus käynnyissä ja tableteissa on ihan oikeasti ongelma.
Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta kolme on jo toteuttanut sivustolleen responsiivisen ulkoasun. Kuvakaappaukset Helsingin (www.hel.fi), Jyväskylän (www.jyvaskyla.fi) ja Kouvolan(www.kouvola.fi) sivustoilta 8.6.2014.
Erilaiset nettikartat ovat aktiivisille kansalaisille hyvä väline omien ajatusten havainnollistamiseen. Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä on ihanteellinen paikka seurata, miten aktiivit osallistuvat ja haluaisivat osallistua. Ryhmän moninaisista kannanotoista löytyy innovatiivisia tapoja käyttää verkosta löytyvää materiaalia ja työkaluja. Nettikarttojen avulla aktiivinen osallistuja voi esimerkiksi havainnollistaa mielipidettään, vertailla alueita tai suunnitella omia parannusehdotuksiaan olemassa olevaan ympäristöön.
Esimerkiksi tässä alla näkyvässä kommentissa nostettiin esiin keskustelu Helsingin ranta-alueiden korttelisuunnittelusta. Vertailukohtana esiteltiin ruotsalaisia esimerkkejä merelle avautuvista kortteleista GoogleMapsin ilmakuva- ja katunäkymälinkkien avulla. Näinkin yksinkertaiset välineet auttavat erinomaisesti hahmottamaan kirjoittajan ajatuksia, rakennusten sijoitteluvaihtoehdoista ja rantakatujen luonteesta aina asuntosuunnittelun tasolle asti.
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän eräs keskustelunavaus, joka nosti esiin ranta-alueiden kortteliratkaisuja.Miten rakennukset on sijoiteltu rantakortteleissa? GoogleMapsin ilmakuvan avulla esimerkkejä voi katsella muualtakin maailmasta.GoogleMapsin katunäkymästä näkyy, miten asuntojen parvekkeiden avautuvat merelle päin.
GoogleMaps näyttää tietä uusille sovelluksille
GoogleMaps on nettikarttojen äiti ja edelleen käytettävyydessään kehityksen kärjessä. Googlen tarjoaman työkalut ovat näppäriä välineitä verkko-osallistujallekin. Uusien sovellusten tekijöille tämä asettaa haasteita, sillä käyttäjä valitsee sen palvelun, jolla helpoimmin ja nopeimmin saa asiansa hoidettua. Kun on yhtä tottunut käyttämään, vaihtaminen on vaikeaa. Uudet työkalut ovat kuitenkin tarpeen: aktiiviosallistujalle nettikartalla pitää voida tehdä vertailuja, piirtää omia ehdotuksia ja havainnollistaa ilmiöitä. Uudet välineet voivat lyödä itsensä läpi, jos ne ovat yhtä helppokäyttöisiä kuin GoogleMaps ja samalla pystyvät tarjoamaan paremman mahdollisuuden edes yhteen edellämainituista käyttötavoista.
Haaste SADe-hankkeen Liiteri-kehittäjille
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää seuraamalla saa melko hyvän kuvan siitä, minkälaisia kehittämistarpeita aktiivisten some-käyttäjien näkökulmasta osallistumistyökaluille asettuu. Tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi Ympäristöministeriön SADe-hankkeessa käynnissä olevassa Liiteri-paikkatietopalvelun kehitystyössä. Keskusteluja seuraamalla ja niihin osallistumalla, voisi varmasti täydentää Liiterin määrittelytyössä tehtyjä käyttäjäkuvauksia aktiivisen verkko-osallistujan ja sosiaalisen median käyttäjän näkökulmasta. Jos Liiteri onnistuu toteuttamaan tämän käyttäjäryhmän tarpeita, uskon, että sovellus tulee entistä paremmin kansalaisten tietoisuuteen ja käyttöön.
