Kilpailusivustojen käyttäjäryhmät

Kirjoitettu: 13.8.2011

Minkä tahansa verkkosivuston suunnittelijan tulee tuntea käyttäjät ja käyttöympäristöt ja -tilanteet (eli käyttökonteksti). Suunnittelukilpailujen www-sivustot näyttävät toisinaan siltä, että ne on suunniteltu aineistolähtöisesti: tietty materiaali on pitänyt julkaista internetissä. Sinänsä sivustot ovat ihan loogisesti organisoituja, mutta onko eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioitu?

Kilpailusivustoja suunnitellessani olen tunnistanut kolme tärkeäintä käyttäjäryhmää. Muitakin on, koska ylipäätään kaavoitukseen liittyvässä verkko-osallistumisessa erilaisia käyttäjäryhmiä on hirmuinen määrä. Tässä tapauksessa tärkeimmät ovat mielestäni kuntalaiset osallistujina, kilpailuun osallistuvat suunnittelijat sekä tuomaristo. Muita ryhmiä ovat mm. kilpailusta kiinnostuneet asiantuntijat kotimaassa ja ulkomailla, viranomaiset sekä muiden kuntien kaavoittajat sekä oman kunnan toimijat ja luottamusmiehet.

Suunnittelukilpailun sivuston tärkeimmät käyttäjäryhmät näyttävät olevan kuntalaisosallistujat, kilpailuun osallistuvat suunnittelijat sekä tuomaristo. Kilpailusivusto on liitettävä verkossa kotikunnan ja naapurikuntien www-sivuille sekä tapauskohtaisesti kilpailutussivustolle ja esimerkiksi arkkitehtiliiton sivuille.

Kuntalaiset osallistujina
Kuntalaiset etsivät tietoa kunnan sivuilta omaa elämäänsä koskettavista suunnitteluhankkeista. Vaikka käyttö on vapaa-ajan käyttöä, on havaittu, että kuntien verkkopalveluita käytetään hyvin tavoitteellisesti ja tehtäväorientoituneesti (esim. Tariq 2010). Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän etsimä tieto on löydyttävä helposti ja nopeasti ja tiedon oltava helposti luettavassa muodossa. Kuntalaisosallistuja ei surffaile sivuilla huvikseen. Haku-toiminnon tulisi olla erittäin toimiva, mutta tärkeää on myös muistaa tarpeelliset linkitykset kilpailusivuston ja mm. kunnan sivuston välillä.

Kilpailuun osallistuva suunnittelija
Jotkut kilpailusivustot tarjoavat kilpailun osallistuville suunnittelijoille omat suljetut tiedotussivut. Toisaalta mikään kilpailijoille tarjottava lähtöaineisto ei liene salaista, joten sen voinee hyvin jakaa julkisesti. Mikäli mahdollista, asian voisi hoitaa siten, että kilpailija löytää kaiken tarvitsemansa yhdeltä sivulta, jolle on helppo viitata kilpailuaineistossa. Suomessa kutsukilpailujen löytämistä auttaa Hilma-palvelu ja yleisten kilpailujen osalta hyvä kanava on arkkitehtiliiton sivusto.

Tuomaristo
Ehkä hieman yllättäen tuomariston työskentely voi asettaa suurimmat vaatimukset suunnitelmien esittelylle. Kun kilpailuehdotukset julkaistaan netissä, ne eivät olekaan siellä vain kuntalaisia varten, vaan myös tuomaristo tutustuu töihin ennakkoon internetin kautta. Sivustoa voidaan käyttää myös arviointipalavereissa työvälineenä. Off-line-version tekeminen sivustosta saattaa helpottaa kilpailusihteerin stressiä… Arviointipalaverissa aikaa on rajallisesti, joten kilpailuehdotusten selailun tulee olla sujuvaa ja nopeaa. Lisäksi tuomariston pitää voida voida viitata kilpailuehdotuksiin helposti, esimerkiksi järjestysnumerolla. Pitää kuitenkin varmistaa, ettei kuntalasosallistuja missään tapauksessa sekoita numerointia paremmuusjärjestykseen.

Tämä oli vain lyhyt katsaus tärkeimpiin käyttäjäryhmiin. Mitä kaikkea selviääkään, kun asiaa ryhtyy tutkimaan tarkemmin…? Kerro kokemuksistasi!
Viite:
Tariq, A. (2010) ’Making usability affordable in the design of e-government services: User-Centred Design for public sector websites’, Int. J. Electronic Governance, Vol.3, No.3, pp.254-272.

Työkalun ominaisuuksien priorisointia

Kirjoitettu: 5.8.2011

Niin verkko-osallistumisen kuin muidenkin tietoteknisten työkalujen määrittelyssä ja hankinnassa keskeisiä ovat ominaisuudet ja toiminnallisuus eli mitä työkalun avulla on mahdollista tehdä ja miten. Vaatimusten priorisointi on joskus hankalaa – on inhimillistä haluta yhteen työkaluun kaikki mahdollinen. Taloudellisista syistä ja käytettävyydenkin kannalta on kuitenkin yleensä tarpeen valita, mitkä ovat työkalun tärkeimmät toiminnot.

Hyvä käsitys käyttäjien tarpeista on mielestäni priorisoinnille hyvä lähtökohta, mutta voisikohan käyttäjiäkin osallistaa priorisointiin? Miksipä ei. Minnesotassa on käynnissä kaupunkisuunnittelua tukevan skenaario- ja visualisointityökalun valinta. Yliopiston tutkijat selvittävät nettikyselyn avulla, mitkä toiminnallisuudet ovat tärkeimpiä. Kaupunkisuunnittelijat ja osallistujatahojen edustajat ovat olleet mukana ideoimassa nyt priorisoitavia toiminnallisuuksia.

Tämä kysely on selvästi suunnattu asiaan perehtyneille henkilöille. Kansalaisosallistujien tarpeiden selvittämiseen tämän tyyppinen kysely tuskin on paras mahdollinen väline.

Lähde: Prioritization Poll — Usability of Scenario and Visualization Tools. University of Minnesota and Metropolitan Council. 2011.