Kuntien ja alueiden imagon kehittäminen on ollut kasvussa 2000-luvun alusta alkaen. Tuotteiden ja palveluiden brändäyksessä sosiaalinen media on ollut keskeinen kanava jo pitkään, mutta kuntien ja alueiden imagotyö somessa näyttää olevan vielä melko uutta.
Keväällä toteuttamaani Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa –kyselyyni vastasi yli 220 kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevää henkilöä. Vastaajista 27 % kertoi somen käytöllä tavoiteltavan kunnan imagon kohentamista ja 24 % houkuttelevuutta asuinpaikkana, joka niin ikään liittyy alueen maineeseen ja imagoon. Myös kunnan näkyvyys ja tunnettuus (29 %) sekä houkuttelevuus työnantajana (12 %) liittyvät kunnan imagon rakentamiseen.
Kuitenkin vain 6% vastaajista ilmoitti, että organisaatiossa on sosiaalisen median seurantatyökalu käytössä. Suurin osa, 53 % vastaajista, ei osannut vastata kysymykseen ja 41 % ilmoitti, ettei seurantatyökalua ole käytössä. Käytännössä suomalaisissa kaupunkisuunnitteluorganisaatioissa ei siis systemaattisesti seurata sosiaalista mediaa, koska ilman monitorointityökaluja seuranta on satunnaista.
Näyttää siis siltä, että kunnan imagon kehittäminen liitetään sosiaalisen median käyttöön, mutta varsinaisia työkaluja maineen analysointiin tai hallintaan ei ole käytettävissä. Tänä kesänä olen saanut mahdollisuuden testata erästä some-seurantatyökalua ja alku näyttää lupaavalta. Raportoin lisää kokemuksistani syksymällä.
Minkälaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisen median seuraamisesta, työkalujen kanssa tai ilman?
