Joukkoistamalla muistot talteen

Kirjoitettu: 21.3.2016

Nikkilä-logoAika harvoin osallistumisen voi sanoa toteuttavan joukkoistamisen ideaa, tapaa ratkoa tiettyä ongelmaa tai tehtävää yhteisöllisesti, sanan mukaisesti joukkojen tietämystä hyödyntämällä. Nyt kuitenkin uskaltaudun sanomaan, että Sipoon Nikkilässä joukkoistetaan. Muistojen Nikkilä -projektissa kerätään karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla sekä asukkaiden muistoja että arvioita rakennus- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Joukkoistaminen liittyy siis paitsi muistoihin, myös rakennusperintöselvityksen täydentämiseen.

Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään mm. Nikkilän kehityskuvatyössä. Kuntalaisten mielipiteet kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ovat hyödynnettävissä kohteiden suojelua ja säilyttämistä pohdittaessa. Uskon myös, että arvostus asuinaluetta, rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa muistoja ja kokemuksia jakamalla.

Inventointiaineistosta kyselyksi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, rakennukset ja maisemat, ovat kyselyssä esillä kuvin ja tekstein. Aineistona käytimme vuonna 2006 tehdyn Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen inventointiaineistojen avulla. Tiedot olivat valmiiksi paikkatietomuodossa, joten niiden julkaiseminen karttakyselyssä edellytti vain hieman sisällön editointia. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettuun kyselyyn paikkatietoaineistot saatiin siirrettyä automaattisesti.

Kyselyn suunnittelussa ehkä hankalin asia oli arviointikriteereiden suunnittelu. Päädyimme lopulta neljään kriteeriin, jotka ovat: (1) vastaajalle henkilökohtaisesti, (2) Nikkilän identiteetin ja (3) Sipoon identiteetin kannalta sekä (4) tarinansa vuoksi arvokas kohde. Arvioinnin lisäksi vastaaja voi perustella arvionsa sanallisesti, kertoa kohteeseen liittyviä muistoja sekä millä nimellä kyseistä rakennusta on tottunut kutsumaan. Valmiiden kohteiden lisäksi vastaaja voi lisätä kyselyn tiedoista puuttuvia, hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä rakennuskohteita.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.
Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Muistoja vastaaja voi tallentaa tarinoina, kuvina tai äänitallenteena. Äänen tallennusmahdollisuus toimii vain tietyissä älypuhelimissa, mutta halusimme ottaa sen mukaan kyselyyn yhtenä mahdollisuutena.

Testaus on tärkeää

Kysely oli testattavana Nikkilän kyläillassa 15.3. ja saimme hyviä kehitysehdotuksia testaajilta ja huomasimme ongelmia vastaamisessa. Palautteen perusteella lisäsimme kyselyyn mm. sivun, jossa voi lisätä kartalle tärkeän rakennuskohteen. Kyselyn loppuun lisäsimme näkymän, jossa vastaaja voi tarkastella muiden vastaajien lisäämiä tärkeitä rakennuksia, muistoja ja tarinoita. Myös idea neljännestä arviointikriteeristä, ”tarinansa vuoksi arvokas”, tuli eräältä testaajalta.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.
Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Some-seuranta mukaan

Muistojen Nikkilä on mukana myös somessa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan Twitterissä tai julkaisemaan kuvia Instagramissa hashtagilla #muistojennikkilä. Facebookissa voi osallistua Cultural planning Nikkilä –sivulla.

Seuraamme myös muita julkisia some-kanavia ja kokoamme some-sisällöistä yhteenvedon, kun Muistojen Nikkilä -kysely on päättynyt. Some-seuranta on osa väitöskirjatyötäni, jossa tutkin sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Sosiaalisen median ja joukkoistamisen hengessä tämä tiedonkeruu voi saada kevään aikana ihan uusiakin muotoja – ehdotuksia otetaan vastaan. =)

Kiitos some-kyselyyn vastanneille

Kirjoitettu: 6.3.2016

Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyni tuli hienosti vastauksia, yhteensä yli 220. Se on mielestäni näin rajatulle aiheelle oikein hyvä tulos. Kiitos osallistuneille! Sormeni syyhyävät jo analysoinnin aloittamiseen.

Suurin osa vastaajista (noin 70%) edustaa kunnan tai kaupungin organisaatiota, loput 30% jakaantuvat tasaisesti maakuntaliittojen, yritysten, yliopistojen tai korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden välillä. Kyselyyn vastanneista yli puolet on naisia (62%) ja suurin osa (56%) työskentelee asiantuntijatehtävissä suunnittelijana tai virkamiehenä. Esimiestehtävissä toimivia vastaajista on noin 18%.

Maistiaisina tarjoilen teille kuvaajan organisaatioissa käytetyistä some-työkaluista. Kuvaaja kertoo, kuinka suuri osa kaikista vastaajista on ilmoittanut työkalun olevan käytössä omassa organisaatiossaan tällä hetkellä. Vuonna 2016 ykköstilaa pitää odotetusti Facebook, toisena tulee Twitter ja sen jälkeen likimain yhtä suosittuja ovat blogit ja YouTube. Keskustelufoorumit, Instagram ja LinkedIn jäävät alle 20% ja loput alle 10% rajan.

Jokin muu -kohdassa mainittiin useita eri sovelluksia, kuten esimerkiksi Yammer, Slack, Skillhive, Periscope, Snapchat, Trello, Nappi Naapuri, Joukkoenkeli, Harava- ja Maptionnaire-karttakyselyt, nettikarttasovellus ArcGIS Online, My neighbourhood, osallistava budjetointityökalu, kaupungin omat nettisivut sekä omat sovellukset, kuten esimerkiksi kerrokantasi.hel.fi Helsingissä, Lahden Porukka-sovellus, Espoon Tehtävä Leppävaarassa sekä avoimen datan rajapinnat ja sovellukset. Osa näistä on tarkoitettu organisaation sisäiseen viestintään ja osaa ei yleensä luokitella varsinaisiksi some-palveluiksi, mutta joka tapauksessa valikoima on melkoisen laaja.

Mitä sosiaalisen median työkaluja käytätte? Organisaatiossani on käytössä...

Kyselyn tuloksia olen tähän mennessä (14.7.2016) raportoinut useammassa eri blogikirjoituksessa: