Terveisiä SomeTime 2013 -tapahtumasta

SomeTime 2013Sosiaalisen median yhteiskunnallinen vaikuttavuus on lopullisesti vakuuttanut minut. Viimeisen silauksen sain lauantaina 18.5.2013 pidetyssä SomeTime2013 -verkostotapaamisessa. Tapahtuma oli upea osoitus siitä, mitä aktiiviset toimijat voivat yhteistyöllä saada aikaan.

Olin varmaankin tilaisuuden ainoa kuntakaavoittaja (?). Ensikertalaisena tunsin kuitenkin olevani täysin tervetullut porukkaan. Päivän esityksistä löytyi paljon opittavaa ja sovellettavaa. Kaiken yhdistävä tekijä tuntui olevan viesti siitä, että some on osa arkielämää. Minusta tämän voi tulkita siten, että sosiaalinen media on jo nyt myös osa kaupunkisuunnittelua.

Tässä poimintoja päivän esityksistä ja niistä heränneitä ajatuksia kaavoitukseen liittyen:

Sosiaalinen media ja osallistuminen

Minna Takalan ja Henri Simulan Sosiaalinen media tuote- ja palvelukehityksessä -sessiossa keskusteltiin käyttäjien osallistumisesta tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Sosiaalinen media muuttaa tuotekehitystä siten, että kehitysprosessista tulee julkisempi ja vuorovaikutteisempi.

Keskustelimme ryhmässä mm. siitä, mihin ja miten ihmiset haluaisivat osallistua. Ensimmäisenä vastauksena mainittiin oma lähiympäristö, kaupunki ja esimerkkinä mm. lähikaupan tuotevalikoima. Eihän se toisaalta mikään yllätys ole, että ihmiset haluavat yhä enemmän vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Tähän liittyen tuotiin esiin, että kuntien ja kaupunkien tulisi tarjota virallisia palautekanavia, joista voi seurata oman palautteen käsittelyä. Olen samaa mieltä, että palautekanavat ovat tärkeitä. Kaavoituksessa tarvitsemme kuitenkin myös muita välineitä mm. varhaisen vaiheen ideointiin ja suunnitelmien arviointiin.

Oulu mainittiin hyvänä esimerkkinä asukasosallistumisen järjestämisessä. Oulun palvelumallin 2020 kehittelyssä onkin käytetty mm. Facebookia ja Otakantaa.fi -sivustoa.

Yhteisöllisyyttä prosessien kehittämiseen

Oskari Uotinen toi mukaan teollisuuden näkökulmaa esitellen projektia, jossa konepajayrityksen työntekijät osallistuivat laatukäsikirjan laatimiseen wiki-työkalun (TWiki) avulla. Yhdessä laadittu laatukäsikirja auttaa tekijöitä työssään. Kun ohjeet ovat kunnossa, syntyy laadukkaita tuotteita helpommin ja nopeammin.

Mieleeni tulikin ajatus, että samaa ideaa voisi soveltaa myös kunnan prosessien kehittämiseen. Useamman kerran olen kuullut tapauksia, joissa prosessikaavioiden tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja vaivaa, mutta ne eivät ole sitten päätyneet hyötykäyttöön. Jospa seuraava kaavaprosessin kuvaus tehtäisiinkin yhteisöllisesti verkkotyökalun avulla? Dokumenttia voisi päivittää vähitellen työn ohessa, jolloin siitä tulisi mahdollisimman hyödyllinen eikä sen laatimiseen tarvitsisi varata viikkotolkulla aikaa.

Kohti avointa päätöksentekoa?

Raimo Muurinen (Open Knowledge Finland) esitteli avoimen päätöksenteon periaatteita. Tiedon avoimuuden esteenä ovat vanhat päätöstietojärjestelmät, jotka eivät vastaa nykypäivän tarpeita. Helsingin uusi päätöksentekojärjestelmä Ahjo mahdollistaa avoimen rajapinnan kautta tietojen hakemisen. Ahjoon on jo kehitteillä sovellus, jolla voi hakea esimerkiksi oman kaupunginosaan liittyvät päätökset kartan avulla. Tampereen päätöstietojärjestelmään aktiivit ovat rakentaneet Punakynä-nimisen sovelluksen, josta päätöksiä voi hakea helpommin. Kuulemma jopa Tampereen virkamiehet käyttävät Punakynää tiedon hakemiseen, koska se toimii omaa järjestelmää paremmin. En ihmettele.

Kun mietin asiaa kaavoituksen kannalta, kaavahankkeisiin liittyvän tiedon avoimuus ja saatavuus on hyvin vaihtelevaa. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, kunnat julkaisevat netissä vaihtelevasti suunnitelma-asiakirjoja ja hankkeisiin liittyviä selvityksiä. Parhaimmillaan tieto on hyvin saatavilla, mutta silti hankkeiden seuraaminen on työlästä. SADe-ohjelmassa kehitteillä olevat työkalut ovat tuomassa tähän helpotusta. Tarkkailija on työkalu, joka raapii tietoa kuntien sivustoilta. Sen avulla voi tulevaisuudessa helpommin seurata esimerkiksi omalla asuinalueella käynnissä olevia hankkeita.

Hyviä käytäntöjä pitää jakaa ihan sikana

Leena Vainio puhui verkostojen hyödyistä ja haasteista Aktiivi Plus -ohjelman hankkeissa. Keskustelussa nousi esiin mm. oppiminen ja hyvien käytäntöjen jakamisen vaikeus. Ongelmana on, että kehittämishankkeissa saadut tulokset eivät jalkaudu käytäntöön eikä tieto kumuloidu. Tilaisuuden osallistujat totesivat osuvasti: “Täytyy tehdä niin hyvää matskua, että se kiinnostaa.” ja “Hyviä käytäntöjä pitää vain jakaa ihan sikana eri kanavissa.”

Hyvien käytäntöjen lisäksi pitäisi uskaltaa jakaa myös epäonnistumiset. Siinäpä haastetta meille kaikille. =)

2 vastausta artikkeliin “Terveisiä SomeTime 2013 -tapahtumasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *