Facebook, Twitter, You Tube ja muut…

Kathy Gill (2012) on tutkinut USA:n hallinnon www-sivustoja ja arvioinut, miten sosiaalinen media on integroitu sivustoille. Hänen mukaansa kolme tärkeintä hyvää käytäntöä ovat:

1. Sosiaalisen median linkit tulee näkyä jokaisella sivulla – sekä etusivulla että alasivuilla,
2. Linkkitekstien tulee olla selkeät ja kehottavat. Gill suosittelee tekstiksi ”Stay Connected” tai ”Connect with us”.  Hyvää suomenkielistä vastinetta on vaikea keksiä. Ehkäpä olisi paras soveltaa yrityssivustoilla käytettyjä ”Yrityksemme Facebookissa” ja ”Seuraa Twitterissä” ja niin edelleen?
3. Hakemisto: mikäli some-sivustoja on useita, tulee ne koota yhdelle sivulle hakemistoksi. (Gill 2012)

Miten Suomen kaupungit pärjäävät näiden kriteerien valossa?

Valitsin pikaselvitykseeni kolme kaupunkia, joiden uskoisin olevan sähköisen asioinnin kehityksen kärjessä: Helsinki, Tampere ja Oulu.

1. Sosiaalisen median linkit
   Helsingin kaupungin pääsivulta ei löytynyt linkkejä kaupungin sosiaalisen median palveluihin. Tampereen ja Oulun kaupunkien etusivulla sen sijaan on linkit mm. Facebookiin, Twitteriin ja You Tubeen. Alasivuilta linkkejä ei kuitenkaan enää löytynyt. Yhteistä kaikille kolmelle näyttää olevan myös se, ettei sosiaalista mediaa ole liitetty asiointiin tai palautteen antamiseen. Sähköisen asioinnin sivuilta tai palautekanavan yhteydestä ei löytynyt some-linkkejä.

   

    

2. Selkeät linkkitekstit
   Sekä Oulun että Tampereen sivuston some-linkeissä ei ole lainkaan linkkitekstejä (vain kuvakkeet). Samoja kuvakeita käytetään yleisesti myös sisältöjen jakamiseen, joten ei ole itsestään selvää, että linkki vie kaupungin some-sivulle. Esimerkiksi Tampereen Facebook-linkissä voisi lukea ”Tampereen kaupunki Facebookissa”.

   

3. Sosiaalisen median hakemisto
   Ainoastaan Tampereen kaupungin sivustolta löytyy kattava sosiaalisen median hakemisto, johon on koottu kaupungin some-palvelut. Helsingin kaupungin sivuilta ei hakemistoa löytynyt lainkaan. Oulun sivustolta löytyi Sosiaalinen media-sivu, mutta se ei liene kattava hakemisto. Sekä Tampereen että Oulun hakemistosivut oli sijoitettu viestinnän sivujen alaisuuteen, joten niiden löytäminen ilman etusivulle sijoitettua suoraa linkkiä on vaikeaa. Itse löysin sivut vain hakutoiminnon avulla.

   

Some-sivut heikosti integroitu www-sivustoille

Yhteenvetona voisi todeta, että näiden kaupunkien some-sivut on melko heikosti integroitu kaupunkien www-sivuille. Tampereella asia on hoidettu ehdottomasti parhaiten, mutta puutteena sielläkin on linkkien löydettävyydessä. Otokseni on tietysti vaatimaton, mutta esimerkkikaupungit ovat kuitenkin olleet jonkinlaisia edelläkävijöitä sähköisen asioinnin kehittämisessä.

Vaikka some-sivut on huonosti integroitu kuntien sivustoille, ei se tarkoita sitä, ettei sosiaalista mediaa käytettäisi. Ehkäpä käytännöt ja toimijat vain ovat hajallaan, eikä kukaan vastaa kokonaisuudesta? Tarvitaan siis lisää some-ohjeistusta ja koordinointia.

Mielestäni kiinnostavaa on myös se, että sosiaalista mediaa ei ole liitetty sähköiseen asiointiin tai palautekanavaan. Ilmeisesti somea ei pidetä vakavasti otettavana asiointi-, vuorovaikutus- tai palautekanavana?

Lähteet:

Kathy Gill. 2012. Usability of Public Web Sites. Teoksessa Elizabeth Buie and Dianne Murray (toim.), Usability in Government Systems – User experience Design for Citizend and Public Servants. Elsevier, Morgan Kaufmann, USA.