Kolmiulotteiset visualisoinnit ovat parhaimmillaan loistavia välineitä havainnollistamisessa. Suunnittelun arkipäivää ne ovat olleet jo ainakin vuosikymmenen ajan. Toimivia 3D-osallistumisvälineitä sen sijaan saamme vielä odotella.
Tutustuin muutamiin internetissä toimiviin virtuaalimalleihin, joiden tarkoituksena on havainnollistaa suunnitelmia. Mallit toimivat teknisesti ihan hyvin, mutta niiden käyttäminen on liian vaikeaa.
SITOn internetissä toimivaa virtuaalimallia on käytetty mm. Espoon Tapiolassa. Sen käyttöliittymä näyttää perustuvan 3D-peleistä kopioituihin toimintoihin ja katselukulmaan (ns. first-person perspective), jossa näkymää katsotaan pelaajan perspektiivistä. Itse en onnistunut liikkumaan virtuaalimallissa haluamallani tavalla. Kun pyysin erästä 3D-pelaamiseen rutinoitunutta ystävääni kokeilemaan, sujui käyttö häneltä hieman paremmin. Hän koki ongelmaksi kuitenkin sen, että sovellus ei toiminut täysin samalla tavalla kuin peleissä. Esimerkiksi sivusuuntainen liikkuminen ei toiminut ja eteneminen tuntui hitaalta ja kankealta.
Tässä sovelluksessa käyttäjän on valittava itselleen avatar ennen virtuaalimallin katselemista. Mitä mahtaa osallistuja miettiä saadessaan eteensä Avatar selector -näkymän? Kieli tuskin on käyttötilanteeseen nähden ymmärrettävää, eikä hahmon valitseminen tunnu edes tarpeelliselta.
Mielestäni pelien käyttöliittymäratkaisuja ei pitäisi suoraan kopioida osallistumissovelluksiin. Pelien maailmassa viihdytään ja vietetään aikaa, kun taas osallistumissovelluksen tarkoitus on antaa mahdollisimman helposti ja nopeasti riittävä ja oikea informaatio käsillä olevasta suunnitelmasta. En usko, että ainakaan vielä tänä päivänä maankäytön suunnittelusta kiinnostuneista osallistujista kovinkaan suuri osa harrastaa 3D-pelaamista.
Peleistä saattaa löytyä hyviäkin ratkaisuja sovellettavaksi, mutta virtuaalimallien tarkastelussa kannattaisi mieluummin ottaa mallia vaikkapa Google Mapsin Street View -toiminnosta.
Hienoa kuitenkin, että virtuaalimalleja ryhdytään viimein hyödyntämään myös osallistumisessa. Tekniikka näyttää olevan kunnossa, toivottavasti käyttöliittymätkin saadaan lähiaikoina helpommiksi.
Enpä onnistunut minäkään liikkumaan Tapiolan mallissa, vaikka lataaminen Aalto-yliopiston työäasemalle sujui hyvin.
Valmistelemme parhaillaan hankkeita Tekesin Älykäs rakennettu ympäristö -hakuun ja siinä mielessä testasin, josko Tapiolan malli soveltuisi tutkimushankkeessa hyödennettäväksi toimintaympäristöksi.
En ole törmännyt juuri muihin verkko-osallistumisessa hyödynnettyihin virtuaalimalleihin. 3D ja virtuaalitekniikat ovat kuitenkin nykyään jo niin kehittyneitä, että uskoisin, että etsimällä löytyy muitakin vaihtoehtoja. Niitä ei vain ehkä ole vielä käytetty osallistumisessa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, jos löydätte jonkun hyvän.