Verkko-osallistumiseen näyttää kohdistuvan suuria odotuksia. Yhteiskunnalliset tavoitteet liittyvät demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen. Toisaalta verkko-osallistumiseen kohdistuu tavoitteita myös mm. kuntien ja kuntalaisten näkökulmista.
Suomi kymmenen verkkodemokratian kärkimaan joukkoon
Suomi on tippunut kauas kärjestä verkko-osallistumismittauksissa. YK:n verkko-osallistumisselvityksessä Suomi oli vuonna 2010 sijalla 30. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi halutaan nostaa kymmenen verkkodemokratian kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä. Uusia osallistumistyökaluja on kehitteillä mm. SADe-ohjelman Osallistumisympäristö-projektissa (1). Hallinto-lehden jutussa projektin tavoitteita kuvataan seuraavasti:
”Tavoitteena on saada aikaan sellaiset verkko-osallistumisen menetelmät ja kanavat, joiden välityksellä kansalaiset voisivat ilmaista mielipiteensä valmisteltavana olevista asioista ja käydä keskustelua. Lisäksi he voivat nostaa omia näkökulmiaan ja teemojaan esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. ” (2)
Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen
Yleisellä tasolla tavoitteena on poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen. Valtioneuvoston julkaisussa tavoitetta kuvaillaan näin:
”Hyvä tietopohja parantaa päätösten laatua. Päätösten perustaminen parhaaseen mahdolliseen tietoon ja tietolähteiden selkeä ja avoin esille tuominen edesauttavat myös demokratian toteutumista.” (3)
Minkälainen on kuntien näkökulma?
Kuten Hallinto-lehden kirjoituksessa todetaan, että työtapa vaatii muutosta hallinnon ja kansalaisten väliseen suhteeseen, muun muassa aktiivista dialogia (2).
Matka kehittämishankkeiden ja käytännön välillä on kuitenkin pitkä. Vaikuttaa siltä, että osa kunnista on innokkaasti mukana edistämässä verkkovuorovaikutusta, osa taas tuntuu vetäytyvän digitaalisten välineiden ääreltä.
Kuntien tiukka taloudellinen tilanne sekä rakenteelliset ja organisaatiomuutokset luovat paineita henkilöstölle. Uusien välineiden käyttöönotto saatetaan kokea negatiivisesti, mikäli hyöty ei suoraan ole nähtävissä. On siis tarpeen tarkastella verkko-osallistumisen edistämistavoitteita paitsi demokratian ja kansalaisten osallisuuden näkökulmasta, myös kuntien hallinnon ja suunnittelutyön näkökulmasta. Onnistuneet ratkaisut ovat nähdäkseni niitä, jotka tukevat toiminnan kehittämistä kaikkien toimijoiden näkökulmasta.
Tavoitteena parempi ymmärrys suunnittelukohteesta
Verkko-osallistumistutkimuksissa korostuu yhteistoiminnallisuus ja jaetun ymmärryksen tavoittelu (shared understanding). (mm. 4) Käytännön suunnittelussa tavoitteet ovat kuitenkin usein arkisempia:
- Toiminnan tehostaminen: Tiedottamalla oikein ja oikeaan aikaan vähennetään suoria yhteydenottoja suunnittelijoihin.
- Parempi ymmärrys suunnittelukohteesta: Asukasnäkökulman kartoituksella voidaan kerätä alueesta tietoa, joka täydentää ja korjaa suunnittelijan omaa käsitystä ympäristöstä. Tämä edesauttaa suunnittelun laatua. Tavoitteena voi myös olla asiakastyytyväisyyden parantaminen.
- Oppiminen ja tiedon prosessointi: Vuorovaikutuksen kautta eri osapuolet voivat oppia ja vaihtaa mielipiteitä. Tavoitteena ei ole konsensus, vaan se, että osapuolet tulevat tietoisiksi erilaisista näkökulmista. Samalla tuodaan näkyväksi suunnittelun moniarvoisuus ja monitoimijaisuus.
Yksittäisen kuntalaisen tai asukasryhmän tavoitteet ovat tapauskohtaisia ja ansaitsisivat oman tarinansa. Osallistujien tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon saanti tai vaikuttaminen suunnittelun sisältöön siten, että henkilökohtaisesti tärkeiksi koettuja asioita tai ominaisuuksia säilytetään tai muutetaan.
Lähteet:
- Oikeusministeriö. Osallistumisympäristö-projekti, Tavoitteet ja tausta.
- Kansalaisen osallistumisympäristön ensiaskeleet otettiin vuoden alussa. Peruspalvelujen ensimmäiset versiot kokeiluun tänä vuonna. Hallinto-lehti 10.9.2011.
- Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi. Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 8/2011.
- Wang, Weigang & French, Simon. 2008. A Multi-Dimensional Framework for Facilitating Wide Participation and Common Understanding. WebScience’08, USA.
Tämä onkin hyvä aihe!
Minusta lähtökohdat ja tavoitteet on haettava nimenomaan verkkomaailman ulkopuolelta. Kun poliittisena tavoitteena on valmisteluun ja päätöksentekoon osallistumisen kehittäminen niin tietokoneet ja verkot ovat vain työkaluja näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Ensin pitää siis tavallaan keksiä halu liikkua meren toiselle puolelle ja vasta sen jälkeen veneen rooli on ilmeinen.
Tekniikan ja tavoitteiden kehitys ovat tietty myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja tärkeä olisikin (minun näkökulmastani) tukea teknologiakasvatustyötä nimenomaan luottamushenkilöille/poliittisille päättäjille, jotta he näkisivät uusia (ja kiehtovia!) mahdollisuuksia toteuttaa asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallistumista.
Kiitos kommentista!
Minustakin tavoitteet on tärkeä asettaa ennen kuin ryhdytään toimimaan, ettei teknologiasta tai työkalusta tule itsetarkoitus. Käytännössä tavoitteista ei kuitenkaan aina keskustella riittävästi ja eri toimijoilla voi olla erilaisia käsityksiä.
Tämä aihe tuli mieleeni, kun luin eräältä sivustolta, että ”on tärkeää tuoda esiin mahdollisimman paljon erilaisia mielipiteitä”. Se sai minut miettimään tarkemmin, mitä erilaisia tavoitteita ja tarkoituksia verkko-osallistumiselle on. Tuossa tapauksessa tavoitteena ilmeisesti oli tuoda näkyväksi suunnittelun moniarvoisuus.
On varmasti myös muita tavoitteita kuin tässä kirjoituksessa mainitut. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä muut ajattelevat asiasta?