Kaavasivut vertailussa: vain viralliset dokumentit vai monipuolista tietoa kaavoista?

Kirjoitettu: 29.8.2011

Ero niukkojen ja runsaiden kaavasivujen välillä on huima. Joidenkin kuntien vireillä olevista kaavahankkeista löytyy netistä vain viralliset dokumentit, eräillä vain esimerkiksi asemakaavaluonnos. Näiden kohdalla kysymysmerkiksi jää, mitä on suunnitteilla, minne ja missä vaiheessa voisi osallistua. Runsaasti tietoa jakavia kuntia ovat yllättäen pääasiassa pienet tai keskisuuret kunnat, joista useat ovat avanneet sivuilla kaavojen tavoitteita ja osallistumisvaiheita monipuolisesti. Isoista kaupungeista asukaslähtöisin mielestäni on Espoo: Avoin Espoo -palvelu mahdollistaa sisällöllisesti monipuolisen tiedottamisen.

Kaavasivut kaavoituksen työkaluna
Kaavasivut voivat toimia myös kaavoituksen työvälineenä. Niiden avulla tärkeät dokumentit löytyvät tarvittaessa ex-tempore neuvottelutilanteissa, jos vain netti on saatavilla. Yleisötilaisuudessakin voi hyödyntää nettisivua, vaikka ihan niiden varaan ei kannatakaan heittäytyä. Tekniikka ei aina toimi odotetulla tavalla. Hypertekstin (linkityksen) ansiosta internet on mielestäni loistava väline monimutkaisen suunnitteluaineiston ja toisinaan mutkikkaan prosessin esittämiseen. Joskus hyvä nettisivusto voi auttaa kaavoittajaa itseäänkin hahmottamaan suunnittelun sisällöt paremmin.

Kun sivuston sisältö suunnitellaan asukaslähtöisesti, se auttaa myös kunnan työntekijöitä asiakaspalvelussa ja tiedonhaussa. Jos esimerkiksi kirjoitat sivustolle selkeästi, mitä asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen suunnittelussa on tapahtunut, se on helppo jonkun muunkin kertoa asiakkaalle.

Järvenpäässä kaavasivu voi kasvaa pitkäksikin. Käyttäjä löytää kuitenkin uusimman tiedon sivun yläreunasta. Prosessi ja tavoitteet on avattu yleiskielellä ja sivut ovat saaneet kiitosta myös muilta viranomaisilta. Lähde: Järvenpään kaupungin www-sivut 2011.

Kartan kautta kaavoihin?
Suuret kaupungit (esim. Tampere ja Helsinki) kehittäneet karttasovelluksia, joiden avulla voi etsiä kaavoja. Kartan kautta haku on hyvä juttu, mutta mielestäni se ei saa olla ainoa reitti kaavatietoihin. Monimutkaiset karttasovellukset eivät ole yhtä toimintavarmoja kuin perinteiset www-sivut. Kun kartta ei toimi, kaavatietoihin ei pääsekään lainkaan. Toinen yhtä tärkeä syy on käyttäjien erilaiset tiedonhakutavat: osa lukee karttaa sujuvasti, osa taas hakee tietoa mieluummin tekstipohjaisesti haun tai navigaation kautta.

Tulevaisuudessa toivon ja odotan, että kuntien sisällönhallintajärjestelmiin saadaan integroitua karttasovellus, joka mahdollistaa sijaintitiedon ja kaavaan liittyvien paikkatietojen julkaisemisen kaavasivuihin liitettynä.

Tältä näyttää Tampereen kaupungin vireillä olevien kaavojen sivu, kun karttasovellus ei toimi. Lähde: Tampereen kaupungin www-sivusto, 2011.

Yhteenvetona suosituksia kaavasivujen suunnittelijalle:

  • Linkitys kartalta kaavatietoihin on hyvä juttu, mutta se ei saa kuitenkaan olla ainoa tiedonhakutapa.
  • Kerro suunnittelun tavoitteet, sisällöt ja vaiheet yleiskielellä.
  • Julkaise vähän enemmän kuin vain viralliset dokumentit, niin käyttäjät pääsevät jyvälle sisällöistä
  • Suunnittele sivusto asukaslähtöisesti. Siitä hyötyvät myös kunnan omat työntekijät mm. asiakaspalvelussa ja kaavoituksessa.
  • Muista myös kaavasivujen linkitys muille sivuille (esim. uutiset ja kaavakuulutukset) – ja päin vastoin!

Vertailussa olivat mukana samat sivustot, joita vertailin aiemmin kaavasivujen sijainnin näkökulmasta.

Virtuaalista yhteistoimintaa videoneuvottelusovelluksen avulla

Kirjoitettu: 27.8.2011

Videoiden lähettäminen (webcast) on netissä arkipäivää, mutta kaavoituksessa sitä on käytetty melko vähän. Syksyllä 2010 Sipoon Sibbesborgin kilpailun aloitusseminaareissa ja asukastyöpajassa kokeiltiin tilaisuuden jakamista webcastina internetissä. Tarkoituksena oli mahdollistaa mm. ulkomaisten asiantuntijoiden osallistumisen seminaareihin, jotka pidettiin Espoossa.

Sibbesborgin videoinnissa käytetty järjestelmä on enemmän kuin pelkkä webcast (video). Kyse on pikemminkin videoneuvottelusovelluksesta, jossa on yhdistetty reaaliaikainen kuva ja ääni, keskustelu (chat) sekä diaesitys. Esimerkiksi tilaisuudessa näytettävää powerpoint-esitystä voi katsella samalla, kun seuraa tilaisuuden kulkua ja osallistuu keskusteluun.

Sipoon kunnalle palvelun tuottaa Äänestäjien liitto ry. Tekniikkaa on hyödynnetty kunnanvaltuuston kokouksissa sekä nyttemmin siis myös kaavoituksessa.

Itse kokeilin osallistumista Sibbesborgin asukastyöpajaan. Olin jopa hieman yllättynyt siitä, kuinka hyvin tilaisuuden kulkua oli mahdollista seurata reaaliaikaisen videon kautta. Myös keskusteluun osallistuminen onnistui helposti: koin osallistuvani keskusteluun henkilökohtaisesti, kun esitin kysymykseni chatin kautta. Jotta vuorovaikutus sujuu virtuaalisen ja fyysisen tilan välillä, on tilaisuudessa kuitenkin oltava paikalla henkilö, joka seuraa chat-ikkunassa käytävää keskustelua ja välittää esitetyt kommentit ja kysymykset keskusteluun.

Sipoon Sibbesborgin kilpailun seminaarit videoitiin. Tilaisuuksia on edelleen mahdollista katsella www-sivuston kautta.

Lähteet: