Teen tutkimusta sosiaalisen median hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Kevään 2016 aikana kartoitan yhteistyössä Sipoon kaavoituksen kanssa Nikkilän vanhoihin rakennuksiin liittyviä muistoja ja arvoja Muistojen Nikkilä –projektissa. Siihen liittyvä karttakysely on avoinna 21.3. – 26.6.2016 ja samalla teen omaa tutkimustani, jossa seuraan sosiaalisessa mediassa käytävää paikallista, aiheeseen liittyvää keskustelua. Twitterissä ja Instagramissa seuraan erityisesti hashtagilla #muistojennikkilä tehtyjä julkaisuja ja Facebookissa paikallisissa ryhmissä käytävää keskustelua.
Sipoon vanhat rakennukset –ryhmän seuraaminen
Seuraan myös aiheeseen läheisesti liittyvän suljetun Facebook-ryhmän, Sipoon vanhat rakennukset, keskustelua. Toivon, että mahdollisimman moni tämän ryhmän jäsen haluaa osallistua tutkimukseeni. Mikäli et halua, että ryhmässä tämän kevään aikana julkaisemiasi kommentteja käytetään tutkimuksessa, voit ilmoittaa asiasta minulle yksityisviestillä Facebookissa tai sähköpostitse pilvi.nummi@aalto.fi, niin jätän kaikki viestisi pois aineistosta.
Kommenttien hyödyntäminen tutkimuksessa tarkoittaa sitä, että analysoin kevään aikana käydyt keskustelut ja kirjoitan verkossa julkaistavan yhteenvedon keskusteluista. Yhteenvedossa kerron, minkälaisia aiheita ja asioita keskusteluissa on tullut esiin. Tarkemman kuvauksen kirjoitan Nikkilän vanhoihin rakennuksiin, muistoihin sekä Nikkilän kehittämiseen liittyvistä keskusteluista. Suljetussa ryhmässä, kuten Facebookin Sipoon vanhat rakennukset –ryhmässä, keskustelun osallistujien nimiä en julkaise missään yhteydessä. Mikäli haluan julkaista suljetussa ryhmässä kirjoitetun kommentin sellaisenaan, pyydän kirjoittajalta luvan kommentin julkaisemiseen erikseen. Myöhemmin hyödynnän aineistoa myös väitöskirjaani liittyvissä tieteellisissä artikkeleissa, joissa noudatan samoja toimintaperiaatteita.
Kuntalaislähtöinen kulttuuriympäristön arviointi
Tutkimuksessani kerään ja välitän tietoa vanhoihin rakennuksiin liittyvistä arvoista, mielipiteistä, muistoista ja paikallisesta historiasta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen arviointi on perinteisesti ollut asiantuntijakeskeistä ja arvioinnissa hyödynnettävä tieto on keskittynyt lähinnä teknisiin tietoihin ja asiantuntijoiden määrittelemiin rakennustaiteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Asukkaiden tuottama tieto tuo uutta, elävää sisältöä ja merkityksiä tämän asiantuntijatiedon rinnalle ja auttaa suunnittelijoita ja virkamiehiä ymmärtämään paikallisia arvostuksia.
Suomessa on parhaillaan valmisteilla kansalais- ja yhteisölähtöinen kulttuuriperintöpolitiikka, jonka lähtökohtana on asukkaan oikeus omaan kulttuuriperintöönsä. Se liittyy Euroopan neuvoston jäsenmaiden Farossa vuonna 2005 allekirjoittamaan puiteyleissopimukseen* kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Faron yleissopimuksena tunnettu sopimus korostaa kulttuuriperintöä (sekä aineellista että aineetonta) yhteisenä ja arvokkaana voimavarana. Omalla tutkimustyölläni haluan laajentaa tietopohjaa, jonka perusteella Nikkilän kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita arvioidaan ja kehitetään sekä kannustaa kuntalaisia, päätöksentekijöitä ja virkamiehiä moniääniseen arvokeskusteluun.
Pilvi Nummi
arkkitehti, tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos
pilvi.nummi@aalto.fi
Twitter: @pilvinummi
*) Faron puiteyleissopimuksesta Museoviraston sivuilla
