Some kiinnostaa kaupunkitutkimuksessa

Kirjoitettu: 4.10.2016

Some työkalujen luokittelu

Sosiaalinen media on yksi kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen kiinnostavimmista tutkimusaiheista seuraavan viiden vuoden aikana, kirjoitetaan Kaupunkiakatemian blogissa. Muut ajankohtaiset teemat ovat asumisen tulevaisuus, arkiliikkuminen, muuttuva kaupunkirakenne ja kaupunkituottavuus. Sosiaalinen media kiinnostaa erityisesti vuorovaikutuksen ja kaupunkiaktivismin alustana.

Näkökulma nostettiin esiin Urban Challenges and Possibilities -työpajassa, jossa Helsingin kaupungin edustajat ja tutkijat pohtivat kaupunkitutkimuksen tarpeita kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Valmiita ajatuksia siitä, mitä some-tutkimus tässä kontekstissa olisi, ei kirjoituksessa esitetä. Selvää kuitenkin on, että sosiaalisen median sisällöt nähdään mahdollisena tietolähteenä kaupungin kehittämiselle. Tutkimukselle halutaankin antaa tilaa ”löytää jotain uutta”.

On tietysti mukava lukea, että aihe, jonka parissa itsekin työskentelen, on tunnistettu tärkeäksi. Tähän mennessä tekemäni taustatutkimus sosiaalisen median käyttöön liittyvistä toimintatavoista, asenteista, odotuksista ja koetuista esteistä antaa mielestäni tärkeää lähtötietoa kaupunkisuunnittelun parissa tehtävälle some-tutkimukselle. Kyselytutkimukseni tuloksia olen raportoinut tähän mennessä muutamissa blogikirjoituksissani. Seuraavaksi esittelen tutkimustani Kunnallistieteen päivien Osallistumisen työryhmässä 13.-14.10.2016 Helsingissä. Toivottavasti nähdään siellä!

Artikkelin kuva: Kaaviossa on esitetty yksi tapa luokitella sosiaalisen median työkaluja. Luokittelu perustuu G. F. Khanin artikkeliin The Government 2.0 utilization model and implementation skenarios.

Karttakysely kulttuurikartoituksessa – toimiiko?

Kirjoitettu: 13.1.2016

Kulttuurikartoitus (cultural mapping) on asukaslähtöinen tiedonkeruuprosessi, jonka tavoitteena on alueen ominaispiirteiden ja paikallisen kulttuurin kartoittaminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kulttuurikartoitus on osa kulttuurisuunnittelua (cultural planning), joka kaupunkisuunnittelun kontekstissa tarkoittaa usein taantuvien tai merkittävien muutosten kohteena olevien kaupunkialueiden asukaslähtöistä kehittämistä kulttuurisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kulttuurisuunnittelu on tällä tavoin ymmärrettynä Suomessa uutta. Se eroaa perinteisestä vuorovaikutteisesta kaupunki- tai yhdyskuntasuunnittelusta siten, että kulttuurisuunnittelussa ihmiset ja toiminta ovat keskiössä. Erotuksena kaupunkisuunnittelun hallintolähtöiselle perinteelle kulttuurisuunnittelussa olennaista on alhaalta ylös ohjautuva (bottom-up) toiminta.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektissa toteutetusta karttakyselystä kertova artikkelimme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey  julkaistiin juuri Culture and Local Governance -lehdessä. Kysely oli osa Nikkilän kulttuurikartoitusta, jossa käytettiin kyselyn ohella myös runsaasti muita osallistumistapoja, kuten työpajoja, tapahtumia ja osallistavia taideprojekteja. Artikkelin kirjoitin yhteistyössä kollegani Tuija Tzoulaksen kanssa.

Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.
Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.

Nikkilän karttakysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla. Jo kyselyn suunnitteluvaiheessa mietimme, miten kyselystä saisi mahdollisimman asukaslähtöisen. Menetelmänähän kysely on ylhäältä alas ohjautuva, tässä tapauksessa hallintolähtöinen. Jotta kysely heijastelisi mahdollisimman hyvin myös muita näkökulmia, päätimme osallistaa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoita mukaan prosessiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa. Kyselyä myös testattiin nikkiläläisten kanssa ennen sen julkaisemista. Myöhemmin, kyselyn analysointivaiheessa, tulosten tulkinnoista keskusteltiin asukkaiden kanssa.

Artikkelissa nostamme esiin mm. seuraavia näkökulmia:

  • Karttakysely on lähtökohtaisesti ylhäältä alas ohjautuva (top-down) menetelmä. Kyselyn vuorovaikutteisella suunnittelulla voidaan kyselystä saada paremmin kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmia vastaava.
  • Karttakysely on toimiva väline kulttuurikartoitukseen, mutta sen rinnalla on käytettävä myös muita menetelmiä. Kulttuurikartoituksen näkökulmasta kartta voi liiaksi ohjata keskustelua fyysiseen ympäristöön muiden, paikkaan kytkeytymättömien kulttuuristen voimavarojen kustannuksella.
  • Kyselyn tuloksia ei tule käsittää ”lopullisena totuutena” vaan pikemminkin keskustelun avaajana. Keskustelemalla mahdollisimman laajasti kyselyn tuloksista, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys alueen kulttuurisista voimavaroista ja kehittämiskohteista.

Lue lisää artikkelistamme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey.