Avainsana: tilasto

Somen käyttö tilastojen valossa

Kirjoitettu: 29.12.2016

Tilastokeskus julkaisi vuosittaiset tilastot Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä marraskuussa. Näitä tilastoja ovat omissa blogeissaan tulkinneet ainakin sosiaalisen median asiantuntijat Minna Valtari (Someco) ja Johanna Janhonen (Piilotettu aarre). Minna kirjoittaa yhteisöpalveluiden käytön määrän kehittymisestä ja toteaa yhteisöpalveluiden käytön lisääntyneen kaikissa ikäryhmissä. Johanna vastaavasti toteaa, että viimeisen kahden vuoden aikana (2014-2016) suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v.) määrä on noussut 6 %.

Yllä olevassa kaaviossa on havainnollistettu sosiaalisen median käytön määrää vuosina 2011 – 2016 ikäryhmittäin. Kaaviosta näkyy hyvin, että 35-54-vuotaiden somen käyttö on kasvanut enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti näkyy myös pieni lasku nuorimmassa ikäryhmässä.

Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana myös sosiaalisen median sisältöjen jakamiseen ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Minna ottaa blogissaan esiin ikäryhmien väliset erot: nuoret ovat selvästi aktiivisempia jakamaan sisältöjä somessa kuin vanhemmat ikäryhmät. Hän arvelee somessa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla olevan vaikutusvaltaa: jopa 60% suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on paljon!

Johanna taas on kiinnittänyt kirjoituksessaan huomiota tilastojen uusiin kysymyksiin ja taustamuuttujiin. Sieltä selviää muun muassa, että entistä useampi korkeakoulutuksen saanut on alkanut käyttää somea useita kertoja päivässä. Mielenkiintoinen havainto sekin.

Nuorten some-käytön (erityisesti Facebookin) vähenemisestä on puhuttu ja spekuloitu jo aiempinakin vuosina. Siltä tosiaan näyttää myös vuoden 2016 tilastojen valossa: 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhteisöpalvelua seuranneiden osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä (SVT 2016). Tästä aiheesta tietää enemmän Harto Pönkä, jonka blogiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Hän on koonnut tilaston suomalaisten nuorten Facebookin käytöstä ja todennut, että alle 18-vuotiaiden määrä Facessa vähenee.

Kokonaisuutena siis somen käyttö jatkaa kasvuaan. Mutta miten some kehittyy ja muuttuu? Vuodenvaihteen myötä palaan vielä siihen, minkälaisia some-trendejä asiantuntijat povaavat ensi vuodelle.

Lähteet:

Lehmätkin lentäis / Harto Pönkä: Nuoret somessa – nopeat ja hitaat muutokset (esitys). 9.12.2016

Piilotettu aarre / Johanna Janhonen: Suomalaiset somessa 2016. 14.12.2016

#SomenHermolla / Minna Valtari: Sosiaalinen media Suomessa 2016. 12.12.2016

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2016].

Mobiilinetti muuttaa toimintatapoja

Kirjoitettu: 14.12.2015

Uudenlainen viestintätapa muuttaa myös työhön liittyvää viestintää. Olemme siirtymässä tapaan viestiä työstämme jatkuvasti.
Mobiilikäytön lisääntyminen on tuonut uudenlaisen viestintätavan myös työelämään.

Internetin käyttäjien osuus kasvaa enää vanhimmissa ikäluokissa. Vuonna 2015 suomalaisista 16 – 74 vuotiaista 93 % on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos mukaan otetaan vanhempi ikäluokka 75 -89 vuotiaat, on kokonaisosuus hieman alempi, 87 %.  Nämä tiedot käyvät ilmi tilastokeskuksen vuosittaisesta tutkimuksesta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista käyttää nettiä, meistä 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Alle 45-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä toimii näin. Myös mobiilikäyttö on lisääntynyt entisestään: älypuhelimella nettiä kodin ja työpaikan ulkopuolella nettiä on käyttänyt vuonna 2015 62 %.

Sosiaalisen median palveluita puolestaan käyttää nyt jo yli puolet suomalaisista, 16 – 75 vuotiaista 58 %.

Aiheesta kirjoitti myös sosiaalisen median asiantuntija Minna Valtari Somecon blogissa (Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa 2015). Mobiilikäytön lisääntyminen tarkoittaa hänen mukaansa myös viestinnällisten toimintatapojemme muutosta. Älypuhelinten avulla viestitään nopeasti ja helposti ystäville ja tutuille asioista, joita juuri nyt tapahtuu. Tämä uudenlainen toimintatapa on Valtarin mukaan siirtymässä myös työelämään. Olemme siirtymässä tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Valtarin mukaan yhteisöpalveluiden käytössä ei enää ole kyse pelkästään some-kanavien ylläpidosta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa yhä useammissa organisaatioissa työntekijät näkyvät laajalla rintamalla sosiaalisessa mediassa. Tästä puhutaan yritysten markkinointiviestinnässä termillä työntekijälähettilyys.

Mielestäni myös julkisella sektorilla on nähtävissä muutosta samaan suuntaan. Käy katsomassa vaikkapa Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tai ELY-keskuksen Facebook-sivuja. Tänä jouluna molemmissa näkyy aivan uudella tavalla työntekijöiden osallistuminen sisällöntuotantoon. Voiko tätä jo sanoa trendiksi? Ehkä ei, mutta jonkinlainen signaali se on. Virallisen viestinnän rinnalle on somen myötä tulossa epävirallisempi, ihmisläheisempi tapa viestiä. Tykkäätkö siitä?

Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html