Tavoitteiden pukeminen selkeiksi ajatuksiksi ja sanoiksi on usein vaikeaa. Verkko-osallistumisen tavoitteiden asettelu voi olla vaikeampaa kuin monessa muussa asiassa, koska kysymys on monimutkaisesta ja aika abstraktista asiasta: osallistumisesta, vuorovaikutuksesta ja demokratiasta.
Määrälliset tavoitteet ovat helppoja. Verkkokyselylle voi asettaa tavoitteeksi vastaajamäärän tai Facebook-sivulle seuraajamäärän. Somessa voidaan seurata postauksien tavoittavuutta ja käyttäjien sitoutumista niihin. Määrälliset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä, jos halutaan parantaa osallistumisen laatua ja vaikuttavuutta suunnitteluun. Laatutavoitteista pitäisi pystyä keskustelemaan, jotta osataan valita oikeat välineet ja toimenpiteet.
Olen rakentanut listan tavoitteista verkko-osallistumisen suunnittelua varten. Voit käyttää tätä listaa pohjana ja muokata siitä omiin tarpeisiisi sopivan. Itse olen käyttänyt listaa esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun liittyvien somesuunnitelmien pohjana. Sanoitettujen tavoitteiden kanssa on helpompi aloittaa keskustelu tavoitteista ennen välineiden ja menetelmien valitsemista.
Kunnan tai alueen imagotavoitteet:
- näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen
- imagon kohentaminen tai rakentaminen
- houkuttelevuuden parantaminen asuinpaikkana
- kunnan houkuttelevuuden lisääminen työnantajana
Viestinnälliset tavoitteet:
- tiedon jakaminen laajemmille tai uusille kohderyhmille
- tiedon ymmärrettävyyden ja luettavuuden parantaminen
- epävirallisempi viestintä
- suunnitteluprosessin avoimuuden lisääminen
Vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteet:
- demokratian edistäminen
- vuorovaikutteisuuden lisääminen
- tiedon rakentaminen yhdessä kuntalaisten kanssa
- kuntalaisten ja hallinnon välisen kuilun kaventaminen
- kuntalaisten arkielämän ja tarpeiden ymmärtäminen
- kuntalaisten osallistuminen asioiden valmisteluun
- asukaslähtöisen (bottom-up) kehittämisen edistäminen
- kuntalaisten osallistumiskokemuksen parantaminen
- kansalaisvaikuttamisen tai -aktivismin edistäminen
- päätöksenteon hyväksyttävyyden parantaminen
Tätä listaa voi ja pitääkin kehittää edelleen. Mitä sinä lisäisit tai muuttaisit?
Tavoitteista käyttötarkoituksiin
Tavoitekeskustelua on joskus vaikea pitää näin yleisellä tasolla. Kannattaa kuitenkin pyrkiä erottamaan toisistaan konkreettiset verkko-osallistumisen käyttötarkoitukset ja tavoitteet. Käyttötarkoituksista varmasti tulee puhe tavoitteiden ohella ja niitä on toisinaan vaikea erottaa toisistaan. Käyttötarkoituksiin on kuitenkin sisäänrakennettu tavoitteita, jotka olisi hyvä tunnistaa. Jos tavoitteita ei tunnisteta, ei myöskään voida myöhemmin arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Kaupunkisuunnitteluun liittyviä käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi:
- suunnitelmista tiedottaminen
- kysymyksiin vastaaminen
- keskustelu suunnittelun tavoitteista ja lähtökohdista
- tiedon kerääminen suunnittelun lähtötiedoksi
- suunnitelmien arviointi ja keskusteluttaminen
- paikalliseen keskusteluun osallistuminen
- kunnan tai alueen imagon rakentaminen
- verkostoituminen (esim. asiantuntijoiden tai paikallisten toimijoiden kanssa)
- markkinointi (esim. aluemarkkinointi tai tontinmyynti)
- palautteen vastaanottaminen (esim. palaute suunnitelmista)
Kannustan avaamaan keskustelua sähköisen osallistumisen tavoitteista. Viimeistään sosiaalisen median käyttöönottoa suunniteltaessa tavoitekeskustelu on mielestäni välttämätön.
Mitä mieltä sinä olet? Tarvitaanko tavoitekeskustelua?
