SomeTime-tapahtuma (22.5.2015) kokosi sosiaalisen median aktiivit oppimaan ja verkostoitumaan jo kuudennen kerran, tällä kertaa Hämeen linnaan. Some-hengen mukaisesti tapahtuma järjestetään yhteisöllisesti, talkoovoimin. Osallistuin tapahtumaan kolmatta kertaa ja nyt olin mukana myös avustamassa, sometime.fi-sivuston päivittäjänä. Siinä tehtävässä sain nähdä läheltä ammattimaista tapahtumatuotantoa: Susanna Salokannel luotsasi nettisivutuotantoa varmoin ottein, Minna Takala ja Heikki Hallantie organisoivat menestyksellä itse tapahtumaa. Kiitos, että sain olla mukana.

Tässä otteita minun SomeTime2015-kokemuksestani:

Live bloggausta kokeilemassa

SomeTime-sivustolle upotettiin 24liveblog-liitännäinen, johon ylläpitäjät pääsivät julkaisemaan poimintoja päivän tapahtumista. Tästäkin kokeilusta opittiin uutta: jos kirjoittajia olisi ollut useampia, tilaisuuden anti olisi tullut monipuolisemmin näkyviin. Joka tapaukseesa live blogi vaikuttaa toimivalta työkalulta tapahtumien raportointiin.

 

Propagandaa vastaan

”Propaganda iskee pahimmillaan silloin, kun ei ole suojaus päällä.” Christina Forsgård kertoi, mitä on propaganda ja miten siltä voi suojautua. Esimerkiksi taidetta on kautta aikojen valjastettu propagandan käyttöön. Propagandan eri ilmenemismuodot ovat tarkoitusperiltään erilaisia: valkoinen on hyväntahtoista ja harmitonta, musta propaganda vahingollista. Yleissivistyksen, historian tuntemuksen, lähdekritiikin ja tiedonhankintataitojen avulla voi taistella propagandaa vastaan.

Robomersusta robotiikkaan

Robotisaatio tulee olemaan suurempi muutos kuin internet. Käynnissä oleva murros on merkittävämpi kuin teollinen vallankumous. Konkreettisten esimerkkien kautta Cristina Andersson kertoi mukaansatempaavasti, minkä takia robotiikkaa tarvitaan. Jokaisella alalla on tehtäviä, joissa robotti on parempi kuin ihminen. Tällaisia ovat mm. tehtävät, jotka vaativat epäinhimillistä fyysistä tai henkistä jaksamista.

 

Tutkijat someen!

”Joko Suomessa tutkitaan tosi vähän somea tai sitten tutkijat eivät osaa viestiä tutkimuksestaan.” totesi Jari Jussila some-tutkijoille suunnatussa esityksessään. Hän on yhdessä Olli Pirttilän kanssa perustanut sometutkijalle.fi-palvelun, jossa he jakavat tietoa ja käytännön vinkkejä sosiaalisen median käyttöön tutkimuksessa ja tutkimushankkeissa. Aivan mahtava idea!

Pelko tai osaamisen puute saattavat olla syynä siihen, että tutkimustietoa jaetaan toistaiseksi melko vähän sosiaalisessa mediassa. Jakaminen kuitenkin moninkertaistaa tutkimuksen näkyvyyden. Olli Pirttilä kannusti kuulijoita tekemään omasta tutkimuksestaan esimerkiksi raflaavia videoita tai vaikkapa runoja. Tiedon jakaminen lisää myös tutkimuksen vaikuttavuutta.

Kiitos kaikille järjestäjille, puhujille ja osallistujille. Ensi vuonna tavataan taas!