Tein pikaisen vertailun, miten kaavasivut on sijoitettu kaupunkien ja kuntien nettisivustoille. Valitsin satunnaiset 20 kuntaa eteläisestä Suomesta ja selvitin, monenko klikkauksen päässä kaavasivut ovat ja minkälaisten otsikoiden alle ne on kategorisoitu.
Hieman yllätten havaitsin, että 20 tutkimani kunnan joukosta löytyi 18 erilaista tapaa organisoida ja otsikoida kaavasivut. Tampereen ja Järvenpään sivuilta löytyi sama malli: Kaavat ja kiinteistöt -linkki heti etusivulta. Lisäksi Sipoossa ja Espoossa oli samanlainen ratkaisu: Kaavoitus-linkki kunnan/kaupungin etusivulla. Kaikki muut olivat tehneet yksilöllisiä ratkaisuja.
Näyttää siis siltä, että vain osa kunnista on hyödyntänyt JHS-suosituksia (JHS 145) tiedon kategorisoinnissa ja otsikoinnissa. Suositusten mukaan kaavatiedot organisoidaan Kaavat ja kiinteistöt -otsikon alle. Joko tieto suosituksista ei ole tavoittanut sivustojen suunnittelijoita tai sitten suosituksia ei ole koettu omiin tarpeisiin sopiviksi. Käynnissä näyttää parhaillaan olevan hanke JHS-suositusten päivittämiseksi.
Kaavasivut korkeintaan kahden klikkauksen takana
Suurimmalla osalla kunnista kaavasivuille pääsee joko suoraan etusivulta tai valikosta kahden klikkauksen kautta. Kolmen klikkauksen taakse on kaavasivut piilotettu Lahdessa ja Mäntsälässä. Suoraan etusivulta taas linkki löytyy ainakin Helsingin, Espoon, Sipoon, Tuusulan, Hämeenlinnan ja Järvenpään sivustoilla.
Palvelu (kaavoitus) vai tuote (kaava)?
Otsikoiden nimeämisessä näkyy kaksi eri perusperiaatetta: kaavasivut löytyvät joko kaavoituksen alaisuudesta tai kaavat-otsikon alta. Tulkitsen tämän liittyvän siihen, ajatellaanko kaavoitusta palveluna vai tarjotaanko käyttäjälle kaavoituksen lopputuotetta eli kaavaa. Kolmas näkökulma on organisaatiolähtöinen, joka ei enää (onneksi) ole kovinkaan yleinen.
Palveluihin kaavoitus on luokiteltu selvästi ainakin Vihdissä, Mäntsälässä, Riihimäellä. Lopputuotetta taas tarjoilevat ainakin Tuusula, Hämeenlinna, Lahti, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Lohja. Organisaatiolähtöisestä rakenteesta olisi mielestäni syytä luopua kokonaan.
Kaavoitus-termien ymmärrettävyyttä parantaa yhdistäminen arkikielen sanoihin
Kaavoitustermistö ja kaavasivujen löytäminen on vaikeaa useille sellaisille kuntalaisille, jotka eivät ole maankäytön tai rakentamisen asiantuntijoita. Ymmärrettävyyttä voidaan kuitenkin helpottaa yhdistämällä kaava-termi muihin termeihin, kuten esimerkiksi asumiseen, ympäristöön, rakentamiseen, tontteihin tai kiinteistöihin, maankäyttöön tai kaupunkisuunnitteluun. Erilaisia yhdistelmiä onkin paljon, osa parempia ja osa huonompia.
Kuntalaisen kannalta pidän hyvänä kaavoitustermin yhdistämistä esimerkiksi rakentamiseen tai maankäyttöön. Kaavoista puhuttaessa voi ymmärrettävyyttä lisätä, jos sana yhdistetään esimerkiksi karttoihin. Myös yhteinäisyys eri kuntien sivustojen välillä on hyvä tavoite, mutta se edellyttää mielestäni nykyistä enemmän vuoropuhelua suositusten laatimisvaiheessa.
Linkit vertailujen kuntien/kaupunkien kaavasivuille:
- Tampere / Kaavat ja kiinteistöt
- Järvenpää / Kaavat ja kiinteistöt
- Turku / Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö / Kaavoitus
- Helsinki / Kaavoitus ja rakentaminen
- Vantaa / Maankäyttö ja ympäristö
- Tuusula / Kaavat, kartat ja mittaus
- Kerava / Kaavoitus, maankäyttö ja rakentaminen
- Hämeenlinna / Kaavat ja rakentaminen
- Lahti / Asuminen ja ympäristö / Kaavat ja kiinteistöt
- Porvoo / Rakentaminen ja kaavoitus / Kaavoitus
- Sipoo / Kaavoitus
- Espoo / Kaavoitus
- Riihimäki / Tekniset palvelut, kaavoitus, liikenne / Kaavoitusyksikkö
- Nurmijärvi / Asuminen ja ympäristö / Kaavat, tontit ja rakennusluvat
- Kirkkonummi / Kaavat, tontit ja paikkatiedot
- Lohja / Asukas / Kaavat ja rakentaminen
- Hyvinkää / Asuinympäristö ja rakentaminen / Kaavoitus
- Mäntsälä / Muut palvelut / Maankäyttöpalvelut / Kaavoitus
- Vihti / Palvelut / Kaavoitus
- Karkkila / Asuminen / Kaavoitus
