Erilaisia osallistumista tukevia karttasovelluksia on monenlaisia, kaikki hieman eri tarkoituksiin suunniteltuja. Niistä puhutaan nimillä kommenttikartta, karttakysely ja karttapalautejärjestelmä. Nimet eivät kuitenkaan ole vakiintuneet tarkoittamaan tietynlaista työkalua.
Ei ole ihan helppo tehtävä valita oikeaa työkalua. Työkalun valinnassa tulee lähteä osallistumisen tavoitteista: mihin tarkoitukseen ja minkälaiseen suunnittelutilanteeseen tietoa kerätään. Seuraavassa olen yrittänyt luokitella sovelluksia käyttötarkoituksen mukaan. (Kommentoi ja kerro, jos olet samaa tai eri mieltä luokittelusta?)
Avoimet kommenttikartat
Julkisia ja avoimia karttasovelluksia olen itse tottunut kutsumaan kommenttikartoiksi. Niiden avulla käyttäjät voivat vapaasti merkitä kommenttejaan kartalle ilman ohjaavaa kyselyä. Esimerkkejä kommenttikartoista ovat Espoon keskuksen kehittämisfoorumin Paikallistietokartta sekä Hista-foorumin Kommenttikartta.
Kommenttikartan ominaisuuksia:
- jatkuvasti kommentoitavissa
- kommentit ovat avoimia ja julkisia eli käyttäjät voivat lukea (ja mahdollisesti myös kommentoida) toistensa kommentteja
- liittyy rajattuun alueeseen
- ei välttämättä liity mihinkään hankkeeseen
- kommentointi on vapaata ja itseohjautuvaa: kommentointia ei ohjata kysymyksin
Hankekohtaiset karttakyselyt
Karttakyselyillä tarkoitan sovellusta, jonka avulla käyttäjältä kerätään tiettyyn aiheeseen tai alueeseen liittyvää tietoa. Yleensä kerätään lähtötietoa suunnittelua tai vaikutusten arviointia varten. PehmoGIS-kyselyt ovat hyviä esimerkkejä karttakyselyistä. Myös SITOn karttapalautejärjestelmää voi sanoa karttakyselyksi, koska kommentointia voidaan ohjata aihevalinnalla tai suorilla kysymyksillä.
Karttakyselyiden ominaisuuksia:
- tiedonkeruu on hanke- tai aluekohtaista
- yleensä suljettuja ja yksisuuntaisia
- kommentit yleensä ei-julkisia eli käyttäjät eivät näe toistensa vastauksia
- osallistuminen ohjataan kysymyksillä tiettyihin aiheisiin
Hankekohtaiset karttapalautejärjestelmät
Kutsuisin palautejärjestelmiksi sellaisia karttasovelluksia, joilla kerätään palautetta suunnitelmista. Esimerkkinä on WSP Finlandin Suomenlahdentien linjauksen suunnitteluun liittyvä karttasovellus. Pääkaupunkiseudun palvelukartta on myös esimerkki karttapalautejärjestelmästä, mutta siinä palautetta annetaan julkisista palveluista. Molemmissa näissä erityistä on kommenttien julkisuus.
Yhdistelmätyökalut
Uusimmat karttasovellukset ovat avoimien kommenttikarttojen ja karttasovellusten yhdistelmiä. Esimerkiksi Kerro kartalla -palvelua käytetään sekä kysymyksillä ohjattuihin karttakyselyihin että vapaamuotoiseen karttapohjaiseen kommentointiin. Myös uusin PehmoGIS-palvelu Sinun Vaasa yhdistää erilaisia ominaisuuksia: kyselyosiot ovat jatkuvasti avoinna ja käyttäjällä on mahdollisuus antaa myös vapaasti kehittämisehdotuksia. Näiden kahden palvelun erona kuitenkin on, että Kerro kartalla -palvelussa kommentit ovat pääsääntöisesti julkisia, kun taas Sinun Vaasa -palvelussa kommentteja ei suoraan näytetä muille käyttäjille.
Lähteet:
- WSP Finland ja Espoon kaupunki, Suomenlahdentien karttapalautejärjestelmä
- SITOn Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnittelun karttapalautejärjestelmä
- Pääkaupunkiseudun palvelukartta
- Vaasan kaupunki ja Aalto-yliopisto / YTK, Sinun Vaasa -palvelu
- Helsingin kaupunki, Kerro kartalla -palvelu
- Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto, Espoon keskuksen kehittämisfoorumin karttasovellus
- Aalto-yliopisto / YTK, PehmoGIS-kyselyt
