Helsinki tuntuu olevan avoimen datan kehityksen kärjessä. Vuoden 2010 alussa Helsinki käynnisti Helsinki Region Infoshare -ohjelman, joka tuo Helsingin alueen dataa julkisesti saataville. Vuonna 2011 Helsinki pääsi mukaan IBM:n Smarter Cities Challenge -ohjelmaan, jossa ideoitiin avoimen datan hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä.
Erilaisia tietoja yhdistelemällä ja visualisoimalla voidaan löytää uusia ilmiöitä ja havainnollistaa niitä. Kun data tuodaan julkisesti saataville, visualisointeja voi tehdä periaatteessa kuka tahansa. Tällä hetkellä visualisointi kuitenkin edellyttää erikoisosaamista.
Viime viikolla julkaistiin IBM:n asiantuntijaryhmän raportti, jossa esitellään toimenpide-ehdotuksia. Yksi ryhmän suosituksista liittyy sosiaalisen visualisointialustan kehittämiseen. Se olisi työkalu, jonka avulla visualisointi olisi nykyistä helpompaa ja netin kautta se olisi kansalaisten ulottuvilla.
Sosiaalisen visualisoinnin verkkosivuston, alustan ja sovellusrajapinnan (API) luominen.
Datan muuttamista tiedoksi, tiedon muuttamista toiminnaksi ja lopulta demokraattisen muutoksen aikaansaamista voidaan helpottaa hyvin suunnitelluilla visualisoinneilla ja mahdollisuudella keskustella näistä visualisoinneista. Tämän mahdollisuuden laajentamiseksi on tärkeää, että kaupunkilaiset voivat ilman erityisosaamista tuottaa visualisointeja ja keskustella niistä. (IBM’s Smarter Cities Challenge / Helsinki / Raportti)
Minkälaisia vaikutuksia avoimella datalla ja sen visualisoinneilla on maankäytön suunnitteluun? Itse toivon, että molemmat vähitellen tulisivat suunnittelijoiden tietoisuuteen ja niihin suhtauduttaisiin positiivisen kiinnostuneesti.
Sosiaalisen visualisointi on positiivinen mahdollisuus. Se tuo uudenlaisen muodon suunnitteluun osallistumiseen ja mahdollistaa yhteisen suunnittelun tietopohjan rakentelua. Tämä tulee vaatimaan myös suunnittelijoilta uusia taitoja – ja erityisesti uudenlaista asennoitumista. – Jokohan Aalto-yliopistolla harkitaan datajournalismin kursseja tuleville yhdyskuntasuunnittelijoille?
Sosiaalisen visualisoinnin kehittämisellä voi olla myös positiivinen vaikutus paikkatieto-ohjelmistojen käytettävyyden kehittämiseen. Kansalaiskäyttöön tarkoitetuista uusista työkaluista on tehtävä intuitiivisia ja nopeasti opittavia. Nämä ominaisuudet eivät ole pahitteeksi suunnittelukäytössäkään.
IBM:n ja Helsingin kaupungin Smarter Cities Challenge -ohjelmaan liittyvää lisätietoa:
- Helsinki IBM:n Smarter Cities Challenge -ohjelmaan (ForumVirium)
- Helsinki ainoana pohjoismaisena kaupunkina IBM:n Smarter Cities Challenge -ohjelmaan (www.ibm.com)
- Helsinki ja IBM puristavat avoimesta datasta hyötyä kaikille (Tietoviikko)
- Helsingin kaupungin avoimen datan hyödyntämisraportti julki (Forum Virium)
