Jottei keinoista tulisi tavoitteita

Kirjoitettu: 1.2.2021

Keväällä 2020 moni kunta joutui miettimään, miten huolehtia kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista poikkeustilanteessa.

Kyse ei ole ollut pienestä haasteesta. Tilanne uhkasi merkittävien kaavoitushankkeiden etenemistä. Julkisessa keskustelussa esitettiin jopa, että kaavoitushankkeet tulisi keskeyttää rajoitustoimien ajaksi, jotta kansalaisten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet voidaan turvata (HS 30.4.2020). Onneksi moni kunta kuitenkin lähti nopeasti etsimään uusia perinteisiä menetelmiä korvaavia vuorovaikutuksen tapoja, eikä jäänyt odottelemaan epidemian päättymistä. Esimerkiksi Espoo kertoi uudistuvista toimintatavoista kuntalaisille jo toukokuussa.

Itse sain mahdollisuuden konsultoida Sipoon kuntaa etäosallistumisen kehittämisessä.

Tavoitteellisen etäosallistumisen malli

Kiperässä tilanteessa helpot ja nopeat ratkaisut houkuttelevat. Kun yleisötilaisuudet perutaan, ohjautuu ajatus kuin huomaamatta suoraan siihen, minkälaisin välinein tilaisuus voitaisiin järjestää verkossa. Etäosallistumisen kehittämisessä välineet ovat toki tärkeässä roolissa, mutta ensin kannattaa pysähtyä miettimään, mitä osallistumisella eri tilanteissa tavoitellaan. Näin teimme Sipoossa, ja niin syntyi Tavoitteellisen etäosallistumisen malli.

Tavoitteista lähtevä osallistumisen suunnittelu voi edetä esimerkiksi tähän tapaan:

  1. Keskustellaan tavoitteista:
    Osallistumisen tavoitteista voidaan keskustella sekä yleisellä että yksityiskohtaisella tasolla. Usein on helpointa lähteä avaamaan keskustelua konkreettisten kaavahankkeiden kautta. Kaikille hankkeille yhteiset tavoitteet ovat yleisiä, koko kunnan kaavoitusta koskevia tavoitteita.
  2. Luodaan tavoitteita vastaavat keinot:
    Tavoitteita on tarpeen jalostaa, jotta niihin voidaan löytää oikeat keinot. Esimerkiksi tarve ”pitää keskustelu asiallisena” voidaan ajatella tarkoittavan konfliktien hallintaa. Siihen lääkkeenä ei ainakaan ole vuorovaikutuksen rajoittaminen, vaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen sekä dialogin parantaminen ja lisääminen.
  3. Valitaan keinoihin sopivat työkalut:
    Vasta tavoitteiden ja keinojen tunnistamisen jälkeen voidaan valita sopivat työkalut eri tarkoituksiin ja suunnitteluvaiheisiin. Työkalujen valinnassa on huomioitava myös kunnan rajalliset resurssit – kustannukset, osaaminen sekä tietotekniset sovellukset ja välineet.

Sanoitetaan tavoitteita

Esimerkkejä kaavoittajien kuvailemista osallistumisen tavoitteista.

Sipoon kaavoittajien kanssa keskustellessamme esiin nousi hyvinkin tarkkoja, suunnitteluhankkeista kumpuavia osallistumisen tavoitteita. Keskustelun pohjalta jalostimme tavoitteita edelleen ja muotoilimme niille keinoja. Esimerkiksi kaavoittajan sanoittama tarve ”tavoittaa kaikki osalliset” tarkoittaa laajan osallistumista. Jotta osallistumisen laajuus ei jäisi vain puheen tasolle, on ymmärrettävä, että se edellyttää monipuolisia osallistumismenetelmiä ja -kanavia, sekä sähköisiä että perinteisiä.

Mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin puolestaan edellyttää, että osallistuminen ajoittuu riittävän varhaiseen vaiheeseen ja on aidosti vuorovaikutteista. Voi olla, että suunnittelun varhaisessa vaiheessa halutaan löytää uusia ideoita, mikä puolestaan edellyttää jonkinlaista näkökulmien joukkoistamista.

Suunnitelmien hyväksyttävyys on osa konsensuksen tavoittelua, eikä voi toteutua ilman avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tietyissä tilanteissa korostuu konfliktien hallinta, jossa ei voida onnistua ilman dialogin ja vuorovaikutuksen lisäämistä.

Tavoitteet voivat liittyä myös suunnittelun lopputulokseen. Esimerkiksi viihtyisän ympäristön suunnittelussa tietoa tarvitaan siitä, mitä viihtyisyys alueen käyttäjille ja asukkaille tarkoittaa. Jos kyse on olemassa olevan alueen parantamisesta, tarvitaan tietoa siitä, miten nykyinen ympäristö koetaan ja miten sitä voisi kehittää entistä viihtyisämmäksi.

Toteutuskelpoinen suunnitelma puolestaan tavoitteena viittaa erityisesti toteuttajien näkökulmien ymmärtämiseen.

Joustava etäosallistumisen malli

Koska osallistumisen tavoitteet voivat olla hyvin erilaisia eri kaavahankkeissa, haluttiin Sipoon etäosallistumisen mallista tehdä joustava. Joustavuus tarkoittaa Sipoossa sitä, että työkalut voidaan valita kaavakohtaisesti tarpeen mukaan. Malli auttaa kaavoittajaa työkalujen valinnassa ja soveltamisessa, mutta jättää avoimeksi, mitä välineitä missäkin hankkeessa lopulta otetaan käyttöön.

Joustavuuteen liittyy myös resurssien huomioon ottaminen. Sipoon malli pohjautuukin suurelta osin jo aiemmin käytössä olleisiin tai aiemmin kokeiltuihin työkaluihin. Aivan uusia työkaluja otettiin käyttöön tarkkaan harkiten.

Työkaluvalikoiman ohella tärkeäksi nousi suunnittelijoiden valmentaminen välineiden käyttöön ja soveltamiseen. Toteutimme muun muassa esittelyvideoiden tekemisestä ja karttakyselyiden suunnittelusta työpajat, joissa työkaluja sovellettiin todellisten kaavahankkeiden tarpeisiin.

Tavoitteellisen etäosallistumisen malli mahdollistaa myös tavoitteiden toteutumisen arvioinnin. Ilman tavoitteiden sanoittamista olisi mahdotonta arvioida niiden toteutumista.

Keskustelua tavoitteista kannattaisi käydä myös laajemmin, jotta se ei jää kaavoituksen sisäiseksi pohdinnaksi. Ideaalitilanteessa keskusteluun osallistuvat myös kunnan päättäjät ja kuntalaiset.

Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin

Kirjoitettu: 28.9.2020

Väitöskirjani ”Hallitsematon tekijä? Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa” tarkastetaan Aalto-yliopistossa pe 9.10.2020 klo 12. Koronatilanteesta johtuen julkinen väitöstilaisuus toteutetaan verkon välityksellä. Olen valinnut mielestäni saavutettavimman keinon tilaisuuden etäosallistumiseen: tilaisuuden striimiä voi seurata YouTuben kautta.

Koska suunnittelukulttuurin muutos nousi tutkimuksessani keskeiseen rooliin, päädyin otsikoimaan väitöstiedotteeni lauseella ”Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin”. Suunnittelukulttuuri on dynaaminen ja se muuttuu koko ajan erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Yksi näistä tekijöistä on digitaalinen viestintäteknologia ja sen myötä sosiaalisen median tarjoamat vuorovaikutusmahdollisuudet.

Sosiaalisesta mediasta on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut osa monen suomalaisen arkea. Samaan aikaan kaupunkisuunnittelun kentällä on omaksuttu entistä vuorovaikutteisempia suunnittelukäytäntöjä, joita toteutetaan yhä useammin verkon välityksellä. Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin edelleen epäselvä. Itseorganisoituvan ja hallitsemattoman luonteensa vuoksi se on vaikeasti sovitettavissa suunnittelun vallitseviin käytäntöihin.

Väitöskirjassani kuvaan sosiaalisen median suhdetta kaupunkisuunnitteluun kolmesta eri näkökulmasta:

  • Sosiaalinen media voi ensinnäkin toimia kuntien ja kaupunkien johtaman osallistamisen välineenä.
  • Toiseksi, sosiaalinen media on ihmisten omaehtoisen osallistumisen alusta ilman suoraa yhteyttä kaupunkisuunnittelun käytäntöihin.
  • Kolmanneksi, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottama sisältö voidaan nähdä arjen käytäntöjä heijastelevana informaationa, jonka avulla on mahdollista tuottaa hyödyllistä tietoa kaupunkisuunnitteluun.

Nämä eri näkökulmat kannattaa ottaa huomioon tulevaisuuden älykkään kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusmenetelmien kehittämisessä.

Toivon, että tutkimukseni avaa ja monipuolistaa keskustelua sosiaalisen median käytöstä kaupunkisuunnittelussa. Haluan kannustaa kaupunkisuunnittelun parissa toimivia työstämään suhdetta sosiaaliseen mediaan omassa organisaatiossaan siten, että somen negatiiviset vaikutukset suunnittelutyöhön minimoidaan ja myönteisistä puolista otetaan hyöty irti.

Ehdotan, että suunnataan katse siihen, miten sosiaalisen median kautta itseorganisoituvan toiminnan voimavarat voisivat kanavoitua myönteisesti suunnitteluun. Tehdään kaupunkisuunnittelulle somesuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa somen vaikutus kaupunkisuunnittelijoiden työhön ja haastavat tilanteet. Tutkitaan lisää, mitä sosiaalisen median sisällöt voivat kertoa ihmisten toiminnasta, käyttäytymisestä ja kokemuksista, miten tämä informaatio voi auttaa suunnittelua.

Tervetuloa seuraamaan väitökseni striimausta 9.10.2020! Kun sometat, mainitse #hallitsematontekijä.