Somen käyttö tilastojen valossa

Kirjoitettu: 29.12.2016

Tilastokeskus julkaisi vuosittaiset tilastot Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä marraskuussa. Näitä tilastoja ovat omissa blogeissaan tulkinneet ainakin sosiaalisen median asiantuntijat Minna Valtari (Someco) ja Johanna Janhonen (Piilotettu aarre). Minna kirjoittaa yhteisöpalveluiden käytön määrän kehittymisestä ja toteaa yhteisöpalveluiden käytön lisääntyneen kaikissa ikäryhmissä. Johanna vastaavasti toteaa, että viimeisen kahden vuoden aikana (2014-2016) suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v.) määrä on noussut 6 %.

Yllä olevassa kaaviossa on havainnollistettu sosiaalisen median käytön määrää vuosina 2011 – 2016 ikäryhmittäin. Kaaviosta näkyy hyvin, että 35-54-vuotaiden somen käyttö on kasvanut enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti näkyy myös pieni lasku nuorimmassa ikäryhmässä.

Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana myös sosiaalisen median sisältöjen jakamiseen ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Minna ottaa blogissaan esiin ikäryhmien väliset erot: nuoret ovat selvästi aktiivisempia jakamaan sisältöjä somessa kuin vanhemmat ikäryhmät. Hän arvelee somessa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla olevan vaikutusvaltaa: jopa 60% suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on paljon!

Johanna taas on kiinnittänyt kirjoituksessaan huomiota tilastojen uusiin kysymyksiin ja taustamuuttujiin. Sieltä selviää muun muassa, että entistä useampi korkeakoulutuksen saanut on alkanut käyttää somea useita kertoja päivässä. Mielenkiintoinen havainto sekin.

Nuorten some-käytön (erityisesti Facebookin) vähenemisestä on puhuttu ja spekuloitu jo aiempinakin vuosina. Siltä tosiaan näyttää myös vuoden 2016 tilastojen valossa: 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhteisöpalvelua seuranneiden osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä (SVT 2016). Tästä aiheesta tietää enemmän Harto Pönkä, jonka blogiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Hän on koonnut tilaston suomalaisten nuorten Facebookin käytöstä ja todennut, että alle 18-vuotiaiden määrä Facessa vähenee.

Kokonaisuutena siis somen käyttö jatkaa kasvuaan. Mutta miten some kehittyy ja muuttuu? Vuodenvaihteen myötä palaan vielä siihen, minkälaisia some-trendejä asiantuntijat povaavat ensi vuodelle.

Lähteet:

Lehmätkin lentäis / Harto Pönkä: Nuoret somessa – nopeat ja hitaat muutokset (esitys). 9.12.2016

Piilotettu aarre / Johanna Janhonen: Suomalaiset somessa 2016. 14.12.2016

#SomenHermolla / Minna Valtari: Sosiaalinen media Suomessa 2016. 12.12.2016

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2016].

Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä

Kirjoitettu: 26.10.2016

kunnallistieteenpaivat_rajattu

Kunnallistieteen päivien teemana oli tänä vuonna kuntalaiset ja osallisuus. Ei liene epäselvää, että meneillään oleva kuntalain uudistus oli vahvasti mukana seminaarissa. Tapahtuma järjestettiin Tieteiden talolla 13.-14.10.2016. Esittelin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselytutkimukseni tuloksia työryhmässä, jonka teemana oli osallistuminen. Oman esitykseni aiheeksi valitsin toimintatavat ja asenteet.

Esitykseni pääpointteina nostin esiin toimintatapojen ja käytäntöjen epämääräisyyden sekä asenteisiin liittyvät ristiriidat. Somen haltuunotto on käynnissä kaupunkisuunnittelun kentällä, mutta toimintatavat vaihetelevat suuresti, eikä käyttö aina ole suunnitelmallista tai organisoitua.

Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää, kertovat kyselytutkimukseni tulokset. Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi
Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää: valtaosa työntekijöistä ei saa koulutusta somen käyttöön, eikä some ole mukana tehtäväkuvissa. Kolmannes vastaajista kertoo, ettei organisaatiossa ole some-ohjeistusta, neljännes ei osaa sanoa, onko. Lisäksi suurimmalta osalta puuttuu organisaation (kaupunkisuunnittelun tai kaavoituksen) some-toimintasuunnitelma.
Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi

Kyselyni perusteella näyttää siltä, että some jakaa kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin: somen vastustajiin ja sen puolestapuhujiin. Erilaiset näkemykset aiheuttavat törmäyksiä organisaatiossa, ja some voi sitä kautta vaikuttaa jopa työhyvinvointiin.

Toimiva somen käyttö edellyttää keskustelevuutta ja avoimuutta. Jos organisaation sisällä ei keskustella suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä, miten niistä voitaisiin keskustella julkisessa somessa? Lääkkeeksi tähän vaivaan ehdotan vuorovaikutuksen lisäämistä työyhteisön sisäisellä somella. Kun sisäinen some toimii keskustelevasti ja avoimesti, on helpompi lähteä julkiseen keskusteluun.

Osallistumisen työryhmässä tutkimustani pidettiin kiinnostavana ja ajatus organisaation sisäisestä somesta sai kannatusta. Todettiin myös, että ainakin Tampereella ja Rovaniemellä työn alla olevissa osallisuusmalleissa tehdään viestintäsuunnitelma, jossa otetaan kantaa somen käyttöön.

Oli ilo olla mukana viemässä eteenpäin some-sanomaa! =)

Lisätietoa Kunnallistieteen päivistä: