Uudet sähköisen osallistumisen välineet kiinnostavat suunnittelijoita

Kirjoitettu: 26.1.2019

Maankäytön suunnittelussa yleisimmät sähköisen osallistumisen työkalut ovat verkkosivustot, sosiaalinen media, sähköinen palautelomake tai –järjestelmä sekä perinteiset ja karttapohjaiset kyselyt. Tämä selviää viime kesänä ympäristöministeriössä tehdystä sähköisen osallistumisen kyselystä.

Sähköisen osallistumisen koko välinepalettia ajatellen vakiintuneessa käytössä on vielä melko pieni valikoima välineitä. Toisaalta uusia menetelmiä kehitetään ja kokeillaan koko ajan. Kokeiluinnostusta näyttävät herättävän erityisesti selainpohjaiset 3D-mallit, mobiilisovellukset, virtuaalimaailmat ja -pelit sekä täydennetyn todellisuuden sovellukset, kuten virtuaalilasien käyttäminen. Myös osallistuva budjetointi, teemakohtainen osallistuminen ja nuorille suunnatut palvelut koettaisiin hyödyllisiksi.

Mielenkiintoista kyselyn tuloksissa on se, että nämä uudet välineet koetaan suhteellisen usein hyödyllisiksi, vaikka ne ovat vasta kokeiluasteella. Uusien välineiden koettu hyöty suhteessa niiden vakiintuneisuuteen on siis yllättävän suurta.

Sähköisen osallistumisen välineiden vakiintuneisuus ja koettu hyödyllisyys alueidenkäytön suunnittelussa. Lähde: Ympäristöministeriö, 2018.

Verkkosivut vakiintunein

Hämmentävää on, että vain alle kolmannes vastaajista pitää verkkosivustoa hyödyllisenä välineenä, vaikka ne ovat nykypäivänä itsestäänselvyys. Verkkosivut ovat aiemmin olleet ensisijainen kanava suunnittelutiedon välittämisessä, mutta välineiden moninaistuessa ja vuorovaikutuksen hajautuessa erilaisiin palveluihin, verkkosivustojen rooli on muuttunut erilaisia tietolähteitä ja vuorovaikutuskanavia yhteen kokoavaksi välineeksi. Saattaa olla, että verkkosivustoja ei välttämättä nykyään mielletäkään varsinaisiksi osallistumisvälineiksi.

Sosiaalinen media ja Ota kantaa -palvelu hyödyllisyyden hännillä

Noin neljännes vastaajista kokee sosiaalisen median hyöydylliseksi osallistumisvälineeksi. Onko se vähän vai paljon? Ainakin suhteessa käytön yleisyyteen ja muiden välineiden koettuun hyötyyn se tuntuu vähäiseltä. Ainoastaan osallistumispalvelu Otakantaa.fi koetaan somea harvemmin hyödylliseksi. Erona näillä palveluilla on se, että some on toiseksi yleisin vakiintuneena välineenä, kun taas Ota kantaa -palvelua käytetään vakiintuneesti todella harvoin. Se on harmi, sillä palvelu on otettavissa helposti käyttöön ja soveltuisi varsin hyvin monipuoliseenkin kuulemiseen.

Selainpohjaiset 3D-mallit kiinnostavat

Hyödyllisyyden näkökulmasta ykköseksi nousee selainpohjaiset 3D-mallit. Ne voivatkin parhaimmillaan lisätä suunnittelun havainnollisuutta tarjoamalla uudenlaisen tavan hahmottaa alueen eri suunnitteluhankkeita kokonaisuutena. Nykyaikaiset 3D-sovellukset sisältävät luonnollisesti myös interaktiivisia kommentointi- ja suunnitteluominaisuuksia.

Yksi, ehkäpä monipuolisin esimerkki selainpohjaisesta 3D-työkalusta on Hyvinkään kaupungin 3D-palvelu, jota on kehitetty KIRA-digi-hankkeen puitteissa. Palvelu mahdollistaa suunnitelmien kommentoinnin 3D-mallissa ja esillä olevat hankkeet on myös linkitetty hankekohtaisiin verkkokeskusteluihin Facebookissa. Lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus piirtää omia ehdotelmiaan malliin.

Toinen KiraDIGI-hankkeessa mukana ollut osallistava 3D-sovellus on FCG:n Digikaavoitus-työkalu. Sitä on käytetty muun muassa Oulun ja Pihtiputaan kaavahankkeissa. Sovelluksen ideana on koota suunnittelutieto yhteen paikkaan eri lähteistä, visualisoida tietoa interaktiivisella 3D-alustalla ja tarjota mahdollisuus suunnitelmien kommentointiin.

Esimerkkejä vastaavista työkaluista on paljon muitakin. Kerro muillekin tiedossasi olevasta 3D-vuorovaikutustyökalusta alla olevassa kommenttikentässä.

Paljonko on paljon?

Kirjoitettu: 8.12.2018

Tilastokeskuksen mukaan ”Suomalaiset käyttävät Internetiä paljon”. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilastosta selviää, paljonko se paljon on. Tuorein tilasto julkistettiin tällä viikolla ja olen sen perusteella päivittänyt omat kaavioni ajan tasalle.

Internetin käyttö tihentyi

Internetin käyttö ei enää juurikaan yleistynyt: kaikkiaan 89 % 16–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö yleistyy enää vain vanhimmissa ikäryhmissä, nuorempien osalta osuus on jo tapissa. Nettiä käytetään kuitenkin yhä tiheämmin: 76 % suomalaisista käyttää nettiä useita kertoja päivässä, ja yleisimmin sitä käytetään mobiililaitteella.

Somen käyttö yleistyi hieman

Yhteisöpalvelujen eli sosiaalisen median palveluiden käyttö on yleistynyt viime vuodesta vain yhden prosenttiyksikön. Vuonna 2018 suomalaisista 61 % on seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen 3 kuukauden aikana. Kaaviosta näkyy selvästi somen käytön ikäsidonnaisuus: vanhimmissa ikäryhmissä somen käyttö on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, toisin kuin nuorilla, joiden somen käyttö ylittää jo 90 %.

Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä näkyy tosin pientä heiluntaa: muutama vuosi sitten uutisoitiin nuorten kaikkoavan somesta, mutta seuraavana vuonna tilastot palautuivat ’ennalleen’. Nyt kuitenkin näkyy taas pientä laskua sekä 16–24- että 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Yhteisöpalveluiden käyttö ikäryhmittäin 2013 – 2018. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Vaikuttaako koulutustausta somen käyttöön?

Someasiantuntija Johanna Janhonen (Piilotettu Aarre) on tarkastellut samoja tilastoja koulutustaustan näkökulmasta. Korkea-asteen koulutuksen saaneista 66% käyttää sosiaalista mediaa vähintään viikoittain, keskiasteen koulutuksen saaneista 60 % ja perusasteen koulutetuista 44%. Koulutusasteen ja somen käytön välillä näyttää olevan korrelaatio, mutta syysuhteesta ei voi tehdä päätelmiä.

Entä asuinalue?

Oman tutkimukseni kannalta kiinnostavaa on, miten sosiaalista mediaa käytetään erilaisilla alueilla. Tilastokeskuksen aineisto kertoo, että vaihtelua erityyppisten alueiden välillä on. Alla olevasta kaaviosta näkyy, että yleisimmin somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat (74 %). Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiosuus on selvästi pienempi (65 %) ja maaseutumaisissa kunnissa luku on kaikkein alhaisin (50 %). Tässäkin tapauksessa korrelaatio on kiinnostava, mutta syitä pitänee etsiä myös muualta kuin alueen luonteesta, esimerkiksi väestön ikärakenteesta ja muista demografisista tekijöistä.

Yhteisöpalveluiden käyttö erilaisilla alueilla 2018, * %-osuus 16–74-vuotiaista, jotka seuranneet jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.