Kaavoituksen somea etsimässä

Kirjoitettu: 4.1.2015

Facebook likesPuolet suomalaisista oli vuonna 2014 mukana netin yhteisöpalveluissa Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö  -tutkimuksen mukaan. Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu oli Facebook. Samanlainen tulos raportoitiin YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa, jossa 56 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä Facebookia.

Facebook, Twitter ja YouTube ovat Kuntaliiton verkkoviestintätutkimuksen mukaan yleisimmät kuntien käyttämät some-palvelut. Suomen kunnista 98 prosenttia käyttää Facebookia virallisena viestintäkanavana. Sosiaalisen median käyttö kaavoituksen virallisena tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana ei ole vielä lainkaan yhtä yleistä.

Facebookista löytyy runsaasti erilaisiin kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluhankkeisiin liittyviä sivuja, mutta varsinaisia kaavoitusorganisaatioiden sivuja on niukasti. Itse olen seurannut Facebookista seuraavia organisaatioita:

Jos tiedät muita Facebookissa toimivia kaavoitusorganisaatioita, täydentäisin listaa erittäin mielelläni.

Arkikielistä tiedottamista organisaation profiililla

Tuusulan, Järvenpään ja Helsingin kaupunkisuunnitteluorganisaatioiden Facebook-käytössä on yhteisiä piirteitä. Kaikki toimivat organisaation profiililla, eivätkä yksittäiset ylläpitäjät näy omilla nimillään. Se tekee sivun luonteesta kasvottoman ja sivulla julkaistut tiedot edustavat organisaation näkemystä. Toisaalta sivun ylläpitäjät ovat suojassa julkisuudelta, eivätkä joudu henkilökohtaisesti vastaamaan julkisessa mediassa mahdollisiin palautteisiin.

Toinen yhteinen piirre kaikilla on, että sivun yksi tarkoitus on tiedottaa kaavoituksen tai kaupunkikehityksen ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi sivuilla julkaistaan myös muuta aiheeseen vapaammin liittyvää, kuten tutkimustietoa, uutisia, tapahtumia ja organisaation omia saavutuksia.

Mainittakoon vielä kolmantena yhteisenä piirteenä kirjoitustyyli, joka on normaalia virkamieskieltä vapaampaa – ihan melkein arkikieltä.

Tuusula ja Helsinki kertovat sivun olevan tiedotuskanava, mutta Järvenpään tavoitteena on vuorovaikutus. Sivun kuvauksessa todetaan: ”Me haluamme parantaa kaupunkilaisten mahdollisuutta vaikuttaa Järvenpään kehitykseen.” Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aktiivista kommentointia on kuitenkin kaikilla sivuilla suhteellisen vähän.

Minkälainen viesti halutaan antaa?

Facebookissa toimiva kaavoitusorganisaatio ei voi olla paikalleen jämähtänyt. Ainakin minulle somen käyttö kertoo tuoreesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta. Facebookissa aktiivisesti toimiva kaavoitus nostaa koko kunnan profiilia ja voi houkutella vaikkapa työnhakijoita rekrytointitilanteessa.

Uuden vuoden kunniaksi haastan kaavoitusorganisaatiot harkitsemaan Facebookin käyttöä. Olipa valinta kyllä tai ei, kuulisin mielelläni syitä, miksi siihen päädyitte.

 

* Tutkimus koskee 16 – 89 -vuotiaita suomalaisia.

Lähteet:

Virallista vai täydentävää?

Kirjoitettu: 19.2.2014

Internet on vihdoin haastamassa perinteiset suunnittelu- ja osallistumiskäytännöt. ”Täydentäviä” verkko-osallistumismenetelmiä käytetään jo niin paljon, että ne peittoavat määrällään ja laadullaan melko vaatimattomat ”viralliset menetelmät”. Tilannetta havainnollistaa mielestäni hyvin alla oleva kuva, johon olen korostanut epäviralliseen osallistumiseen liittyvät elementit Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston etusivulla. Täydentävää on häkellyttävän paljon.

Epävirallinen osallistuminen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston etusivulla korostettu lilalla, kuva sivustolta www.hel.fi/ksv 2.2.2014.
Epävirallinen osallistuminen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston etusivulla korostettu lilalla, kuva sivustolta www.hel.fi/ksv 2.2.2014.

Mikä on virallista, mikä epävirallista?

Tiukasti tulkittuna kaavaprosessissa vain mielipiteitä ja muistutuksia voidaan pitää ”virallisena osallistumisena”, koska ne ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kuulemista. Virallisuus perustuu siihen, että palautteisiin laaditaan vastineet, jotka kulkevat poliittisen päätöksenteon kautta.

Epävirallista verkko-osallistumista on esimerkiksi tiedonkeruu suunnittelun varhaisessa vaiheessa tai vaikkapa suunnittelukilpailuissa toteutettu kilpailuehdotusten nettiarviointi. Myös suunnitelmien arviointi netissä on katsottava täydentäväksi, mikäli palautteita ei käsitellä virallisina mielipiteinä tai muistutuksina.

Virallisen ja epävirallisen raja hämärtyy kuitenkin koko ajan. Miksi kaavaprosessin aikana toteutettu verkkokysely olisi sen epävirallisempi kuin mielipide tai muistutus? Eikö kaikkeen annettuun palautteeseen tulisi suhtautua samalla vakavuudella? Täydentävien tapojen yleistyessä myös osallistujan on yhä vaikeampi hahmottaa epävirallisen ja virallisen eroja. Siksi on välttämätöntä, että epäviralliset käytännöt alkavat vähitellen vaikuttaa virallisiinkin käytäntöihin ja toimintatapoihin, jopa lainsäädäntöön.

Onko olemassa virallista verkko-osallistumista?

Viime viikolla keskustelin erään kollegan kanssa, jonka edustamassa kaupungissa on ajatuksena karttapohjaisen ”virallisen kaavapalautejärjestelmän” kehittäminen. Sen avulla osallinen voisi antaa kaavakarttaan liittyvää palautetta nettikartan kautta luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tämä verkko-osallistuminen olisi virallista eli kannanottoihin laadittaisiin vastineet ja ne liitettäisiin kaava-aineistoon.

Uusien verkko-osallistumistyökalujen tulisi mielestäni helpottaa ja laajentaa osallistumista. En ole varma, olisiko tämä ”virallinen kaavapalautejärjestelmä” nykyistä helpompi. Kaavakarttojen tulkitseminen ja kommentointi on jo perinteisinkin menetelmin hankalaa. Sellaisenaan sähköiseen maailmaan siirrettynä kaavakartan kommentointi on edelleen asteen verran vaikeampaa. Eikä mikään järjestelmä ratkaise sitä perimmäistä ongelmaa, että viralliset kuulemisvaiheet tapahtuvat liian myöhäisessä vaiheessa.

Miten epävirallinen kytketään kaavaprosessiin?

Tiukasti tulkittuna virallista verkko-osallistumista on siis erittäin vähän, jos lainkaan. Kysymys kuuluu, tarvitaanko sellaista edes – vai pitäisikö pikemminkin kehittää uusia käytäntöjä, jotka liittäisivät epävirallisen vuorovaikutuksen nykyistä paremmin suunnitteluprosessiin?

Ei ole lainkaan selvää, miten eri menetelmillä kerätty tieto tulisi esittää ja hyödyntää suunnitteluprosesseissa ja miten verkon kautta kerättyä tietoa tulisi kaavaprosessissa käsitellä. Erilaisia yhteenvetoja ja vuorovaikutusraportteja toki laaditaan, mutta epäselväksi jää, miten ne vaikuttavat suunnitteluun.