Digitalisaatiohaaste 2015 – miten toimintatavat saadaan muuttumaan?

Kirjoitettu: 8.7.2015

Sipilän hallitus on haastanut kansalaiset mukaan ideoimaan julkisten palveluiden sähköistämistä. Hallituskauden 2015 – 2019 tavoitteena on luoda käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta mielestäni tärkeintä olisi nyt edistää uuden toimintakulttuurin syntymistä julkiselle sektorille. Muutos on jo käynnissä ja se tapahtuu sosiaalisen median avulla. Alla keskustelunavaus, jonka tein otakantaa.fi -sivustolle.

Vuorovaikutuksen digitalisoituminen ja sosiaalinen media

Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmassa (SADe) on kehitetty sähköisiä osallistumiskanavia valtion rahoituksella. Tavoitteena on ollut, että niistä tulisi valtakunnallisia osallistumiskanavia. Palvelut ovat toimivia ja laadukkaita, mutta käytännössä niiden suosio ei ainakaan vielä ole huimaa. Hyvänä esimerkkinä on tämänkin keskustelun vaimeus.

Samaan aikaan sosiaalisen median palveluiden suosio kasvaa kasvamistaan: tilastokeskuksen tietojen mukaan jo puolet suomalaisista on mukana jossain some-palvelussa. Kuntaliiton tekemän verkkoviestintätutkimuksen mukaan 89 % kunnista käyttää ainakin Facebookia virallisessa viestinnässä. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin itseorganisoituvat, kansalaisten omat some-ryhmät ovat monin verroin vuorovaikutteisempia kuin hallintolähtöiset. Sosiaalisen median käyttö vaikuttaakin kunnissa olevan vielä melko lähellä perinteistä tiedottamista. Olenko oikeassa?

Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö ennustaa blogikirjoituksessaan sosiaalisen median käytön lisääntyvän kuntien asiakaspalvelussa – ja sitä kautta yhä useamman julkisen sektorin työntekijän työhön kuuluu somessa toimiminen. Toimintatavat tulevat siis muuttumaan, ja tätä muutosta tulisi mielestäni nopeuttaa.

Julkishallinnon ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen digitalisoituminen on vasta alkumetreillä. Sen tuottavuuteen voidaan nähdäkseni vaikuttaa mm. seuraavasti:
– parannetaan jo nyt laadukkaita osallistumistyökaluja ottamalla kansalaiset mukaan niiden kehittämiseen,
– edistetään sosiaalisen median kanavien käyttöä,
– tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja tiedon jakamiseen julkisella sektorilla,
– tuetaan verkkovuorovaikutukseen liittyvien toimintaohjeiden ja koulutuksen kehittämistä julkisella sektorilla.

Uusia työkaluja ei tarvita – vai oletko eri mieltä? Kerro, mitä pitäisi tehdä?

Keskustelu on avattu – ota kantaa omasta näkökulmastasi!

Sosiaalinen media julkishallinnon voimavaraksi

Kirjoitettu: 16.3.2015

Pekka Sauri: Julkishallinto ja sosiaalinen media

”Sosiaalinen media on uuden viestintäteknologian avaamista vuorovaikutuskanavista vallankumouksellisin. Vahvimmillaan se kumoaa vallan.”

Pekka Sauri kuvailee osuvin sanoin somen yhteiskunnallisia vaikutuksia tuoreessa julkaisussaan Julkishallinto ja sosiaalinen media. Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty – tai edes ymmärretty likimainkaan. Sosiaalinen media ja sen mahdollistama vuorovaikutus pitäisi nähdä voimavarana, joka tuo julkishallinnon käyttöön valtavan määrän osaamista ja kapasiteettia.

Some ja avoin data käsi kädessä

Jotta yhteisön voimavarat saadaan yhteiseen käyttöön, tarvitaan sekä tietoa että vuorovaikutusta. Toisin sanoen: ilman riittävää tietoa, ei voi olla avointa vuorovaikutusta. Tästä syystä julkisen datan avoin jakaminen kulkee käsi kädessä vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median kanssa.

Tiedon avoimuudella tarkoitetaan sitä, että
1) tieto on julkista,
2) teknisesti saatavilla,
3) maksutonta sekä
4) tiedon uudelleenkäyttö on sallittu.

Esimerkillistä työtä julkishallinnon datavarantojen avaamisessa on tehnyt Helsinki Region Infoshare. Sivusto kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun avoimen julkisen datan lähteet, sovellukset ja ohjeistukset. (www.hri.fi)

Paluuta menneeseen ei ole

Yksi kirjan viesteistä on peruuttamaton muutos, joka on jo tapahtunut. Sosiaalinen media on muuttanut maailmaamme ja tulee edelleen muuttamaan sitä. Paluuta vanhoihin toimintatapoihin ei ole. Parempi siis ryhtyä toimeen ja ottaa sosiaalinen media haltuun, myös julkishallinnossa.

Jotta tehtävään olisi helpompi tarttua, kirjassa esitellään kymmenen some-direktiiviä julkishallinnolle. Listaus on niin hyvä, että lainaan sen suoraan tähän:

  1. Jos sinulla on olennaista tietoa, jaa se.
  2. Jos sinulta kysytään, vastaa heti.
  3. Jos et osaa heti vastata, sano, että otat selvää ja palaat asiaan pikimmiten.
  4. Jos saat asiatonta palautetta, laske kymmeneen ja vastaa asiallisesti. Sen jälkeen palautteen antaja muuttuu asialliseksi.
  5. Perustele päätöksesi tai organisaation toimintatavat asia-argumentein.
  6. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmiä vastauksia voi olla.
  7. Kommunikoi reaaliajassa. Jos olet lomalla tai muuten poissa kuvioista, kerro se ja delegoi viestintä kollegallesi.
  8. Ole kokonainen persoona. Se on lopulta helpompaa kuin kaksoiselämä.
  9. Kysy kriitikoilta toiminnan parantamisehdotuksia.
  10. Aina lopulta paras argumentti voittaa.

Kannattaa lukea!

Kirja tarjoaa kaikille verkko-osallistumisen kannattajille kättä pidempää puolutuspuheenvuoroihin. Tyypilliset vasta-argumentit, kuten ”Sosiaalinen media on ohimenevä villitys” tai ”Vuorovaikutus lisää työtaakkaa” ovat tämän kirjan avulla helposti kumottavissa.

Jos haluat vinkkejä somen käyttöön virkatyössä tai sinua sattuu vaikkapa kiinnostamaan päivän polttavat asiat, kuten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja ylipäätään koko kansakunnan kilpailukyky, vastauksia löydät tästä teoksesta. Suosittelen lämpimästi!