Kategoria: Toimintatapojen kehittäminen

Mobiilinetti muuttaa toimintatapoja

Kirjoitettu: 14.12.2015

Uudenlainen viestintätapa muuttaa myös työhön liittyvää viestintää. Olemme siirtymässä tapaan viestiä työstämme jatkuvasti.
Mobiilikäytön lisääntyminen on tuonut uudenlaisen viestintätavan myös työelämään.

Internetin käyttäjien osuus kasvaa enää vanhimmissa ikäluokissa. Vuonna 2015 suomalaisista 16 – 74 vuotiaista 93 % on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos mukaan otetaan vanhempi ikäluokka 75 -89 vuotiaat, on kokonaisosuus hieman alempi, 87 %.  Nämä tiedot käyvät ilmi tilastokeskuksen vuosittaisesta tutkimuksesta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista käyttää nettiä, meistä 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Alle 45-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä toimii näin. Myös mobiilikäyttö on lisääntynyt entisestään: älypuhelimella nettiä kodin ja työpaikan ulkopuolella nettiä on käyttänyt vuonna 2015 62 %.

Sosiaalisen median palveluita puolestaan käyttää nyt jo yli puolet suomalaisista, 16 – 75 vuotiaista 58 %.

Aiheesta kirjoitti myös sosiaalisen median asiantuntija Minna Valtari Somecon blogissa (Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa 2015). Mobiilikäytön lisääntyminen tarkoittaa hänen mukaansa myös viestinnällisten toimintatapojemme muutosta. Älypuhelinten avulla viestitään nopeasti ja helposti ystäville ja tutuille asioista, joita juuri nyt tapahtuu. Tämä uudenlainen toimintatapa on Valtarin mukaan siirtymässä myös työelämään. Olemme siirtymässä tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Valtarin mukaan yhteisöpalveluiden käytössä ei enää ole kyse pelkästään some-kanavien ylläpidosta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa yhä useammissa organisaatioissa työntekijät näkyvät laajalla rintamalla sosiaalisessa mediassa. Tästä puhutaan yritysten markkinointiviestinnässä termillä työntekijälähettilyys.

Mielestäni myös julkisella sektorilla on nähtävissä muutosta samaan suuntaan. Käy katsomassa vaikkapa Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tai ELY-keskuksen Facebook-sivuja. Tänä jouluna molemmissa näkyy aivan uudella tavalla työntekijöiden osallistuminen sisällöntuotantoon. Voiko tätä jo sanoa trendiksi? Ehkä ei, mutta jonkinlainen signaali se on. Virallisen viestinnän rinnalle on somen myötä tulossa epävirallisempi, ihmisläheisempi tapa viestiä. Tykkäätkö siitä?

Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

Aktivismi lisääntyy ja osallistuminen moninaistuu

Kirjoitettu: 18.11.2015

Työpajassa pohdittiin mm. vaihtoehtosuunnitelmien ja kaavoitusprosessien suhdetta.
Työpajassa pohdittiin mm. vaihtoehtosuunnitelmien ja kaavoitusprosessien suhdetta.

Sosiaalisen median, avoimen data, kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiaktivismin välisistä rajapinnoista käytiin vilkasta keskustelua tiistaina 17.11.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hankkeen työpajassa Laiturilla.

Kaupunkisuunnittelun työpaja lähti liikkeelle toteamuksella, että kaupunkiaktivismi lisääntyy ja osallistuminen moninaistuu. Näin on jo tapahtunut ja samansuuntainen kehitys näyttää jatkuvan. Kaupunkisuunnitteluun aktivismi tuo esimerkiksi vaihtoehtoisia suunnitelmia ja haastaa nykyisiä toimintatapoja. Työpajassa toivottiin, että keskustelu kaavojen ja suunnitelmien sisällöistä ja tavoitteista käynnistettäisiin varhaisemmassa vaiheessa. Mitä myöhäisemmässä vaiheessa vaihtoehdot ja ajatukset tuodaan esiin, sitä enemmän aktivismi näyttäytyy vastustuksena. Varhaista keskustelua varten ehdotettiin jonkinlaista keskustelualustaa nettiin. Työkalujahan meiltä ei puutu, mm. SADe-ohjelmassa toteutetut eHarava-kyselypalvelu ja otakantaa.fi sivusto ovat saatavilla, ne pitää vain ottaa käyttöön.

Kaupunki voisi myös tukea vaihtoehtoisia suunnitelmia esimerkiksi auttamalla suunnitelmien visualisoinnissa. Keskustelua käytiin myös esimerkiksi joustavampien kaavainstrumenttien kehittämisestä sekä nopeista kokeiluista. Esimerkiksi palveluiden kysyntää voisi testata kevyillä väliaikaisilla ratkaisuilla sen sijaan, että tehdään kalliita selvityksiä ja työläitä, mahdollisesti jopa turhia kaavamuutoksia.

Some on osa asiantuntijatyötä

Sosiaalisen median työpajaryhmä tuli siihen tulokseen, että some on osa kunnassa tehtävää valmistelutyötä. Asukkaiden kanssa keskusteleminen kuuluu työhön ja nykyään keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa. Tästä syystä somen käytölle tulisi kunnissa resursoida työaikaa ja se pitäisi sisällyttää suunnittelijoiden työnkuviin. Somen virkakäyttö ei kuitenkaan ole mitään hengailua: on suunniteltava, miten ja mistä asioista keskustellaan ja missä kanavissa.

Sosiaalisen median strategia onkin tärkeä työväline hallinnolle. Sitäkin voisi työstää yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa – tai jos hallinto ei tartu toimeen, voivat kuntalaiset tehdä aloitteen some-strategian laatimiseksi.

Työpajan järjestäjiä lainaten: ”Let’s just do it!” =)