Kaavasivujen vertailua: 20 kuntaa – 18 erilaista ratkaisua

Kirjoitettu: 14.8.2011

Tein pikaisen vertailun, miten kaavasivut on sijoitettu kaupunkien ja kuntien nettisivustoille. Valitsin satunnaiset 20 kuntaa eteläisestä Suomesta ja selvitin, monenko klikkauksen päässä kaavasivut ovat ja minkälaisten otsikoiden alle ne on kategorisoitu.

Hieman yllätten havaitsin, että 20 tutkimani kunnan joukosta löytyi 18 erilaista tapaa organisoida ja otsikoida kaavasivut. Tampereen ja Järvenpään sivuilta löytyi sama malli: Kaavat ja kiinteistöt -linkki heti etusivulta. Lisäksi Sipoossa ja Espoossa oli samanlainen ratkaisu: Kaavoitus-linkki kunnan/kaupungin etusivulla. Kaikki muut olivat tehneet yksilöllisiä ratkaisuja.

Näyttää siis siltä, että vain osa kunnista on hyödyntänyt JHS-suosituksia (JHS 145) tiedon kategorisoinnissa ja otsikoinnissa. Suositusten mukaan kaavatiedot organisoidaan Kaavat ja kiinteistöt -otsikon alle. Joko tieto suosituksista ei ole tavoittanut sivustojen suunnittelijoita tai sitten suosituksia ei ole koettu omiin tarpeisiin sopiviksi. Käynnissä näyttää parhaillaan olevan hanke JHS-suositusten päivittämiseksi.

Tampereen kaupungin etusivu 13.8.2011.
Tampereen kaupungin sivuilta löytyy Kaavat ja kiinteistöt -linkki heti etusivulta. Lähde: Tampereen kaupungin www-sivut, 2011.

Kaavasivut korkeintaan kahden klikkauksen takana
Suurimmalla osalla kunnista kaavasivuille pääsee joko suoraan etusivulta tai valikosta kahden klikkauksen kautta. Kolmen klikkauksen taakse on kaavasivut piilotettu Lahdessa ja Mäntsälässä. Suoraan etusivulta taas linkki löytyy ainakin Helsingin, Espoon, Sipoon, Tuusulan, Hämeenlinnan ja Järvenpään sivustoilla.

Palvelu (kaavoitus) vai tuote (kaava)?
Otsikoiden nimeämisessä näkyy kaksi eri perusperiaatetta: kaavasivut löytyvät joko kaavoituksen alaisuudesta tai kaavat-otsikon alta. Tulkitsen tämän liittyvän siihen, ajatellaanko kaavoitusta palveluna vai tarjotaanko käyttäjälle kaavoituksen lopputuotetta eli kaavaa. Kolmas näkökulma on organisaatiolähtöinen, joka ei enää (onneksi) ole kovinkaan yleinen.

Palveluihin kaavoitus on luokiteltu selvästi ainakin Vihdissä, Mäntsälässä, Riihimäellä. Lopputuotetta taas tarjoilevat ainakin Tuusula, Hämeenlinna, Lahti, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Lohja. Organisaatiolähtöisestä rakenteesta olisi mielestäni syytä luopua kokonaan.

Vihdin etusivu
Vihdissä kaavoitus on luokiteltu palveluihin. Lähde: Vihdin kunnan www-sivusto, 2011.

Kaavoitus-termien ymmärrettävyyttä parantaa yhdistäminen arkikielen sanoihin
Kaavoitustermistö ja kaavasivujen löytäminen on vaikeaa useille sellaisille kuntalaisille, jotka eivät ole maankäytön tai rakentamisen asiantuntijoita. Ymmärrettävyyttä voidaan kuitenkin helpottaa yhdistämällä kaava-termi muihin termeihin, kuten esimerkiksi asumiseen, ympäristöön, rakentamiseen, tontteihin tai kiinteistöihin, maankäyttöön tai kaupunkisuunnitteluun. Erilaisia yhdistelmiä onkin paljon, osa parempia ja osa huonompia.

Kuntalaisen kannalta pidän hyvänä kaavoitustermin yhdistämistä esimerkiksi rakentamiseen tai maankäyttöön. Kaavoista puhuttaessa voi ymmärrettävyyttä lisätä, jos sana yhdistetään esimerkiksi karttoihin. Myös yhteinäisyys eri kuntien sivustojen välillä on hyvä tavoite, mutta se edellyttää mielestäni nykyistä enemmän vuoropuhelua suositusten laatimisvaiheessa.

Linkit vertailujen kuntien/kaupunkien kaavasivuille:

Kilpailusivustojen käyttäjäryhmät

Kirjoitettu: 13.8.2011

Minkä tahansa verkkosivuston suunnittelijan tulee tuntea käyttäjät ja käyttöympäristöt ja -tilanteet (eli käyttökonteksti). Suunnittelukilpailujen www-sivustot näyttävät toisinaan siltä, että ne on suunniteltu aineistolähtöisesti: tietty materiaali on pitänyt julkaista internetissä. Sinänsä sivustot ovat ihan loogisesti organisoituja, mutta onko eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioitu?

Kilpailusivustoja suunnitellessani olen tunnistanut kolme tärkeäintä käyttäjäryhmää. Muitakin on, koska ylipäätään kaavoitukseen liittyvässä verkko-osallistumisessa erilaisia käyttäjäryhmiä on hirmuinen määrä. Tässä tapauksessa tärkeimmät ovat mielestäni kuntalaiset osallistujina, kilpailuun osallistuvat suunnittelijat sekä tuomaristo. Muita ryhmiä ovat mm. kilpailusta kiinnostuneet asiantuntijat kotimaassa ja ulkomailla, viranomaiset sekä muiden kuntien kaavoittajat sekä oman kunnan toimijat ja luottamusmiehet.

Suunnittelukilpailun sivuston tärkeimmät käyttäjäryhmät näyttävät olevan kuntalaisosallistujat, kilpailuun osallistuvat suunnittelijat sekä tuomaristo. Kilpailusivusto on liitettävä verkossa kotikunnan ja naapurikuntien www-sivuille sekä tapauskohtaisesti kilpailutussivustolle ja esimerkiksi arkkitehtiliiton sivuille.

Kuntalaiset osallistujina
Kuntalaiset etsivät tietoa kunnan sivuilta omaa elämäänsä koskettavista suunnitteluhankkeista. Vaikka käyttö on vapaa-ajan käyttöä, on havaittu, että kuntien verkkopalveluita käytetään hyvin tavoitteellisesti ja tehtäväorientoituneesti (esim. Tariq 2010). Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän etsimä tieto on löydyttävä helposti ja nopeasti ja tiedon oltava helposti luettavassa muodossa. Kuntalaisosallistuja ei surffaile sivuilla huvikseen. Haku-toiminnon tulisi olla erittäin toimiva, mutta tärkeää on myös muistaa tarpeelliset linkitykset kilpailusivuston ja mm. kunnan sivuston välillä.

Kilpailuun osallistuva suunnittelija
Jotkut kilpailusivustot tarjoavat kilpailun osallistuville suunnittelijoille omat suljetut tiedotussivut. Toisaalta mikään kilpailijoille tarjottava lähtöaineisto ei liene salaista, joten sen voinee hyvin jakaa julkisesti. Mikäli mahdollista, asian voisi hoitaa siten, että kilpailija löytää kaiken tarvitsemansa yhdeltä sivulta, jolle on helppo viitata kilpailuaineistossa. Suomessa kutsukilpailujen löytämistä auttaa Hilma-palvelu ja yleisten kilpailujen osalta hyvä kanava on arkkitehtiliiton sivusto.

Tuomaristo
Ehkä hieman yllättäen tuomariston työskentely voi asettaa suurimmat vaatimukset suunnitelmien esittelylle. Kun kilpailuehdotukset julkaistaan netissä, ne eivät olekaan siellä vain kuntalaisia varten, vaan myös tuomaristo tutustuu töihin ennakkoon internetin kautta. Sivustoa voidaan käyttää myös arviointipalavereissa työvälineenä. Off-line-version tekeminen sivustosta saattaa helpottaa kilpailusihteerin stressiä… Arviointipalaverissa aikaa on rajallisesti, joten kilpailuehdotusten selailun tulee olla sujuvaa ja nopeaa. Lisäksi tuomariston pitää voida voida viitata kilpailuehdotuksiin helposti, esimerkiksi järjestysnumerolla. Pitää kuitenkin varmistaa, ettei kuntalasosallistuja missään tapauksessa sekoita numerointia paremmuusjärjestykseen.

Tämä oli vain lyhyt katsaus tärkeimpiin käyttäjäryhmiin. Mitä kaikkea selviääkään, kun asiaa ryhtyy tutkimaan tarkemmin…? Kerro kokemuksistasi!
Viite:
Tariq, A. (2010) ’Making usability affordable in the design of e-government services: User-Centred Design for public sector websites’, Int. J. Electronic Governance, Vol.3, No.3, pp.254-272.