Ei tää kuitenkaan mihinkään vaikuta?

Kirjoitettu: 1.9.2011

Riippumatta siitä, onko kunnassa hyvä vai huono osallistumisilmapiiri, aina löytyy osallistujia, jotka epäilevät osallistumisen vaikuttavuutta. Yleensä jokaisessa asukaskyselyssä löytyy vähintään muutama kommentti, joissa moititaan: ”Ei tää kuitenkaan mihinkään vaikuta!”.

Uskon, että osallistumisen järjestäjät ovat kuitenkin aina aidosti kiinnostuneita osallistujien näkemyksistä. Osallistuminen vaikuttaa aina johonkin: jos ei suoraan itse suunnitelmaan, niin yleiseen ymmärrykseen ja julkiseen keskusteluun. Tästä syystä Osallistujan voi kuitenkin vaikea kokea vaikuttaneensa, koska yksittäisen osallistujan vaikutusta suunnittelun lopputulokseen on kuitenkin vaikeaa (ellei jopa mahdotonta) jäljittää.

Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden kokemus ovat kaksi eri asiaa. Vaikuttavuuteen voi olla vaikea tarttua, mutta sen kokemiseen voi osallistumisen järjestäjä vaikuttaa paljonkin. Helposti opittavat ja miellyttävät osallistumistyökalut voivat jo itsessään lisätä vaikuttavuuden kokemusta, mutta tärkeintä kuitenkin on vastapalautteen antaminen.

Käyttäjä saa ensimmäisen vastapalautteen yleensä ohjelmistolta. Ei ole siis yhdentekevää, miten verkko-osallistumissovelluksen ja käyttäjän välinen dialogi on suunniteltu. Kun käyttäjä jättää palautteensa, vastaa kyselyyn, kommentoi tai kirjoittaa keskustelupalstalle, ohjelman antama automaattinen vastaus on ensimmäinen ja siksi erittäin tärkeä palaute kommentista. Käytännössä tämä koneen antama viesti tulkitaan vastaanottajan eli osallistumisen järjestäjän vastapalautteeksi.

Hyvästä vastapalautteesta tulee käydä ilmi paitsi lämmin kiitos osallistumisesta, myös miten palautetta käsitellään jatkossa ja miten se huomioidaan suunnittelussa. Minun mielestäni pelkkä ”Kiitos palautteestanne!” ei siis riitä.

Esimerkiksi nettikyselyyn sopiva vastapalaute voisi olla seuraavanlainen:

Kiitos palautteestanne! Suunnittelija N.N. lukee palautteet ja ne huomioidaan X:n alueen suunnittelussa. Palautteista laaditaan yhteenveto, joka julkaistaan suunnitteluhankkeen internetsivulla (linkki) pp.kk.vvvv. Lisätietoja kyselystä antaa suunnittelija N.N. (yhteystiedot).

Seuraava vaihe vastapalautteen antamisessa on tietysti henkilökohtainen tai yhteenvedon muodossa esitetty vastapalaute, jossa otetaan kantaa saatujen kommenttien sisältöön.

Kaavasivut vertailussa: vain viralliset dokumentit vai monipuolista tietoa kaavoista?

Kirjoitettu: 29.8.2011

Ero niukkojen ja runsaiden kaavasivujen välillä on huima. Joidenkin kuntien vireillä olevista kaavahankkeista löytyy netistä vain viralliset dokumentit, eräillä vain esimerkiksi asemakaavaluonnos. Näiden kohdalla kysymysmerkiksi jää, mitä on suunnitteilla, minne ja missä vaiheessa voisi osallistua. Runsaasti tietoa jakavia kuntia ovat yllättäen pääasiassa pienet tai keskisuuret kunnat, joista useat ovat avanneet sivuilla kaavojen tavoitteita ja osallistumisvaiheita monipuolisesti. Isoista kaupungeista asukaslähtöisin mielestäni on Espoo: Avoin Espoo -palvelu mahdollistaa sisällöllisesti monipuolisen tiedottamisen.

Kaavasivut kaavoituksen työkaluna
Kaavasivut voivat toimia myös kaavoituksen työvälineenä. Niiden avulla tärkeät dokumentit löytyvät tarvittaessa ex-tempore neuvottelutilanteissa, jos vain netti on saatavilla. Yleisötilaisuudessakin voi hyödyntää nettisivua, vaikka ihan niiden varaan ei kannatakaan heittäytyä. Tekniikka ei aina toimi odotetulla tavalla. Hypertekstin (linkityksen) ansiosta internet on mielestäni loistava väline monimutkaisen suunnitteluaineiston ja toisinaan mutkikkaan prosessin esittämiseen. Joskus hyvä nettisivusto voi auttaa kaavoittajaa itseäänkin hahmottamaan suunnittelun sisällöt paremmin.

Kun sivuston sisältö suunnitellaan asukaslähtöisesti, se auttaa myös kunnan työntekijöitä asiakaspalvelussa ja tiedonhaussa. Jos esimerkiksi kirjoitat sivustolle selkeästi, mitä asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen suunnittelussa on tapahtunut, se on helppo jonkun muunkin kertoa asiakkaalle.

Järvenpäässä kaavasivu voi kasvaa pitkäksikin. Käyttäjä löytää kuitenkin uusimman tiedon sivun yläreunasta. Prosessi ja tavoitteet on avattu yleiskielellä ja sivut ovat saaneet kiitosta myös muilta viranomaisilta. Lähde: Järvenpään kaupungin www-sivut 2011.

Kartan kautta kaavoihin?
Suuret kaupungit (esim. Tampere ja Helsinki) kehittäneet karttasovelluksia, joiden avulla voi etsiä kaavoja. Kartan kautta haku on hyvä juttu, mutta mielestäni se ei saa olla ainoa reitti kaavatietoihin. Monimutkaiset karttasovellukset eivät ole yhtä toimintavarmoja kuin perinteiset www-sivut. Kun kartta ei toimi, kaavatietoihin ei pääsekään lainkaan. Toinen yhtä tärkeä syy on käyttäjien erilaiset tiedonhakutavat: osa lukee karttaa sujuvasti, osa taas hakee tietoa mieluummin tekstipohjaisesti haun tai navigaation kautta.

Tulevaisuudessa toivon ja odotan, että kuntien sisällönhallintajärjestelmiin saadaan integroitua karttasovellus, joka mahdollistaa sijaintitiedon ja kaavaan liittyvien paikkatietojen julkaisemisen kaavasivuihin liitettynä.

Tältä näyttää Tampereen kaupungin vireillä olevien kaavojen sivu, kun karttasovellus ei toimi. Lähde: Tampereen kaupungin www-sivusto, 2011.

Yhteenvetona suosituksia kaavasivujen suunnittelijalle:

  • Linkitys kartalta kaavatietoihin on hyvä juttu, mutta se ei saa kuitenkaan olla ainoa tiedonhakutapa.
  • Kerro suunnittelun tavoitteet, sisällöt ja vaiheet yleiskielellä.
  • Julkaise vähän enemmän kuin vain viralliset dokumentit, niin käyttäjät pääsevät jyvälle sisällöistä
  • Suunnittele sivusto asukaslähtöisesti. Siitä hyötyvät myös kunnan omat työntekijät mm. asiakaspalvelussa ja kaavoituksessa.
  • Muista myös kaavasivujen linkitys muille sivuille (esim. uutiset ja kaavakuulutukset) – ja päin vastoin!

Vertailussa olivat mukana samat sivustot, joita vertailin aiemmin kaavasivujen sijainnin näkökulmasta.