Facebook-sivu on julkinen, joten projektin etenemistä voi seurata kuka tahansa. Kommentointi tietysti edellyttää rekisteröitymistä Facebookiin.
Joensuu.fi Facebook-sivu.
Kommentteja näyttää kertyneen kaupunkilaisilta, mutta myös julkisen sektorin organisaatiot Tornion palvelukeskus Kompassin ohella voivat innostua kannustamaan joensuulaisia. Olisiko tässä tapa tehdä myös kuntayhteistyötä?
Tornion palvelukeskus Kompassi kannustaa joensuulaisia. Kuva Joensuun.fi Facebook-sivulta 27.10.2012.
Keskustelu vaikuttaa positiiviselta ja antoisalta. Kaupunkilaiset kertovat kommenteissaan mm. eniten sivustolta etsimiään tietoja – sivuja, jotka pitäisi olla helposti löydettävissä. Myös sivuston ulkoasusta on tähän mennessä keskusteltu.
Facebookin aikajana toimii hyvin kehittämisprosessin havainnollistamisessa. Maankäytön suunnittelijat voivat mielessään ajatella nettisivuston kehittämisen tilalle vaikkapa jonkin uuden asuinalueen tai muun kehittämiskohteen. Olisiko mahdollista kertoa yhtä avoimesti kaavaprojektien etenemisestä?
Palvelu tarjoaa hallinnon käyttöön vuorovaikutustyökaluja ja toimintamalleja. Esimerkiksi verkkokeskustelu ja tekstin kommentointityökalu ovat käytössä jo nyt. Myöhemmin tulossa on ainakin aloitepalvelu kansalaisille sekä lausuntopalvelu, jolla virkamiehet voivat lähettää lausuntopyyntöjä ja seurata lausuntojen etenemistä. Palvelu auttaa myös osallistumisen suunnittelussa ja tietopankista löytyy demokratiaan ja kansalaisosallistumiseen liittyvää materiaalia.
otakantaa.fi sivusto on virkamiesten ja kansalaisten uusi vuorovaikutusfoorumi. Kuva sivustolta 31.8.2012, Oikeusministeriö.
Osallistumisympäristö & maankäytön suunnittelu
Osallistumisympäristöä voi käyttää missä tahansa julkishallinnon hankkeissa tai projekteissa. Olisiko tässä työväline myös kaavahankkeiden verkko-osallistumiseen? Tietojeni mukaan yksikään kunta ei ole vielä ottanut verkkovuorovaikutusta osaksi virallista kaavaprosessia. Monenlaisia menetelmiä on toki kaavahankkeissakin käytetty, mutta ne ovat olleet yleensä ainutkertaisia. Monia esimerkkejä on tässäkin blogissa esitelty. Systemaattista toimintatapaa ei missään kunnassa taida olla käytössä.
Tällä hetkellä osallistumisympäristössä näyttää olevan yksi rakennettuun ympäristöön liittyvä hanke: Uuden Oulun kulttuuriympäristöohjelma. Kartta olisi kyllä tarpeen näissä keskusteluissa, jotka liittyvät paikkaan tavalla tai toisella. SADe-ohjelman Elinympäristön tietopalvelut -osiossa on kehitteillä karttapohjaisia sovelluksia. Toivottavasti sovellukset tulevat toimimaan yhteen siten, että samaa karttasovellusta voidaan hyödyntää osallistumisympäristössä.
Karttalinkki olisi olennainen työkalu, kun puhutaan tärkeistä paikoista. Kuva otakantaa.fi sivustolta 31.8.2012, Oikeusministeriö.
Jatkuva kehittäminen
Osallistumisympäristöä kehitetään jatkuvasti ja kehitystyö on käyttäjälähtöistä: hankkeessa on sovellettu monenlaisia tapoja osallistaa kansalaisia ja osallistumisen asiantuntijoita työkalun kehittämiseen. Jo projektin alkuvaiheessa ministeriö kokosi kaksi ryhmää, kansalaisraadin ja kehittäjäyhteisön, jotka ovat vaikuttaneet työkalun valmisteluun. Sivuston kautta voi tietysti myös antaa palautetta kuka tahansa.
Tästä ajattelutavasta on hyvä ottaa oppia – sivusto tai palvelu ei ole koskaan valmis!
