Jämsä bloggaa ja somettaa

Kirjoitettu: 5.10.2015

Lähde: Jämsän kaupunki, kuvakaappaus Jämsä bloggaa -blogin etusivulta 5.10.2015.
Lähde: Jämsän kaupunki, kuvakaappaus Jämsä bloggaa -blogin etusivulta 5.10.2015.

Ilahduin niin löytäessäni Jämsän kaupungin blogin ja erityisesti kaavoitusarkkitehti Kari Stenlundin artikkelin ”Kaavoitustyöhön lisää vuorovaikutusta ja keskustelua”.

Stenlund nostaa artikkelissaan esiin asioita, joiden vuoksi osallistumiseen ja vuorovaikutukseen panostetaan entistä enemmän:

  • suunnittelija saa osallisilta tärkeää tietoa suunnittelun pohjaksi,
  • vuorovaikutus kaavaprosessin aloitusvaiheessa voi vähentää valituksia,
  • hallintorajat ylittävä yhteistyö lisää vuorovaikutusta myös suunnittelijoiden ja virkamiesten kesken,
  • yhteiset tavoitteet kirkastuvat vuorovaikutuksessa.

Olen samaa mieltä Stenlundin kanssa myös siitä, että emme välttämättä tarvitse uusia osallistumissovelluksia. Hyviä työkaluja löytyy verkosta ilmaiseksi, kun vain ottaa ne käyttöön. Jos omaa osaamista työkalujen käyttöönottoon ei ole, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. 😉

Blogissa on hienointa se, että kirjoittajia on kaupungin eri toimialoilta, ja he ovat näkyvillä blogisivulla omilla nimillään, moni ihan kuvan kera. Sivuilla todetaan, että mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä ne edusta kaupungin virallista kantaa. Lause on hyvä, koska se varmasti antaa ilmaisunvapautta kirjoittajille.

Ainoa minua hämmentävä seikka Jämsän blogissa on se, että se on toteutettu wordpress.com palveluun, eikä omalle palvelimme. Tämä hieman rajoittaa blogin säätämistä omiin tarkoituksiin. Lisäksi wordpress.com-päätteisen osoitteen käyttäminen vaikuttaa mielestäni blogin imagoon. Ehkäpä valinta on kuitenkin tässä tapauksessa tarkoin harkittu ja tarkoituksena on lisätä blogin epämuodollisuutta ja epävirallisuutta?

Sosiaalisen median ja vuorovaikutuksen merkitys näyttää kasvavan koko ajan kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Saan siitä paljon intoa jatkaa omaa työtäni. Stenlundkin kertoo, että Jämsän taajamaosayleiskaavatyössä tullaan hyödyntämään koko projektin ajan sosiaalista mediaa ja muita osallistamismenetelmiä. Tuskin maltan odottaa, että kuulemme lisää jämsäläisten some-kokemuksista.

Seuraa sinäkin Jämsän blogia!

Digitalisaatiohaaste 2015 – miten toimintatavat saadaan muuttumaan?

Kirjoitettu: 8.7.2015

Sipilän hallitus on haastanut kansalaiset mukaan ideoimaan julkisten palveluiden sähköistämistä. Hallituskauden 2015 – 2019 tavoitteena on luoda käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta mielestäni tärkeintä olisi nyt edistää uuden toimintakulttuurin syntymistä julkiselle sektorille. Muutos on jo käynnissä ja se tapahtuu sosiaalisen median avulla. Alla keskustelunavaus, jonka tein otakantaa.fi -sivustolle.

Vuorovaikutuksen digitalisoituminen ja sosiaalinen media

Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmassa (SADe) on kehitetty sähköisiä osallistumiskanavia valtion rahoituksella. Tavoitteena on ollut, että niistä tulisi valtakunnallisia osallistumiskanavia. Palvelut ovat toimivia ja laadukkaita, mutta käytännössä niiden suosio ei ainakaan vielä ole huimaa. Hyvänä esimerkkinä on tämänkin keskustelun vaimeus.

Samaan aikaan sosiaalisen median palveluiden suosio kasvaa kasvamistaan: tilastokeskuksen tietojen mukaan jo puolet suomalaisista on mukana jossain some-palvelussa. Kuntaliiton tekemän verkkoviestintätutkimuksen mukaan 89 % kunnista käyttää ainakin Facebookia virallisessa viestinnässä. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin itseorganisoituvat, kansalaisten omat some-ryhmät ovat monin verroin vuorovaikutteisempia kuin hallintolähtöiset. Sosiaalisen median käyttö vaikuttaakin kunnissa olevan vielä melko lähellä perinteistä tiedottamista. Olenko oikeassa?

Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö ennustaa blogikirjoituksessaan sosiaalisen median käytön lisääntyvän kuntien asiakaspalvelussa – ja sitä kautta yhä useamman julkisen sektorin työntekijän työhön kuuluu somessa toimiminen. Toimintatavat tulevat siis muuttumaan, ja tätä muutosta tulisi mielestäni nopeuttaa.

Julkishallinnon ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen digitalisoituminen on vasta alkumetreillä. Sen tuottavuuteen voidaan nähdäkseni vaikuttaa mm. seuraavasti:
– parannetaan jo nyt laadukkaita osallistumistyökaluja ottamalla kansalaiset mukaan niiden kehittämiseen,
– edistetään sosiaalisen median kanavien käyttöä,
– tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja tiedon jakamiseen julkisella sektorilla,
– tuetaan verkkovuorovaikutukseen liittyvien toimintaohjeiden ja koulutuksen kehittämistä julkisella sektorilla.

Uusia työkaluja ei tarvita – vai oletko eri mieltä? Kerro, mitä pitäisi tehdä?

Keskustelu on avattu – ota kantaa omasta näkökulmastasi!