Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn (Hagerlund & von Frenckell 2016) perusteella on selvää, että sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy kunnissa edelleen. Lähes kolmannes kunnanjohtajista on nyt sosiaalisessa mediassa, ja suurissa kaupungeissa käytetään monipuolisesti eri some-kanavia yhteisöpalveluista blogeihin. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäävät kuitenkin vähemmistöön, kun tarkastellaan eri toimialoja. Yleisimmin somea käytetään nuorisotoimessa, kulttuuritoimessa, kirjastossa ja liikuntatoimessa.

Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu näkyvät tuloksissa huonosti myös siksi, että kunnan organisaatiossa yksikkö voi sijaita esimerkiksi keskushallinnossa tai teknisessä toimessa. Joka tapauksessa emme ole somen käytössä kehityksen kärjessä. Tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että kärjessä olevien toimialojen tehtäviin somen käyttö sopii luontevammin ja se on ehkä myös helpommin otettavissa käyttöön kuin kaupunkisuunnittelussa.

Suosituimmat kanavat

Kunnissa eniten käytetyt some-kanavat ovat (1) Facebook, (2) YouTube, (3) Twitter, (4) Instagram, (5) Blogit. Tämä vertautuu mielenkiintoisesti tekemääni Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyn, jossa kaupunkisuunnitteluorganisaatioissa yleisimmin käytetyt kanavat olivat (1) Facebook,  (2) Twitter, (3) Blogi, (3) YouTube ja (5) keskustelufoorumit. Samat kanavat hieman eri järjestyksessä, mutta kaupunkisuunnittelussa erikoisuutena nousee esille perinteinen keskustelufoorumi. Ero saattaa johtua tietysti myös tarjolla olevista vastausvaihtoehdoista. En osaa sanoa, onko keskustelufoorumi ollut vaihtoehtona Kuntaliiton kyselyssä.

 

Osallisuuspalveluissa hyödyntämätöntä potentiaalia

Oikeusministeriön osallisuuspalveluista erityisesti eHarava on kiinnostava kaavoituksen näkökulmasta, koska palvelu tukee erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyvän tiedon keruuta. Tulosten perusteella Harava on käytössä 16 % kunnista, ja 17 % suunnittelee käyttöönottoa. On huomattava, että tässä on kyselty ainoastaan eHaravan käyttöä, vaikka vastaavanlaisia karttakyselyitä on tarjolla muitakin, kuten Mapita Oy:n Maptionnaire.

eTarkkailjan potentiaalia ei ilmeisesti ole vielä ymmärretty, koska se on jonon hännillä. Se on palvelu, jonka avulla kuntalainen voi helposti seurata omaan alueeseensa liittyviä aiheita. Vaikka Tarkkailija onkin enemmän kuntalaisille suunnattu, myös kunta voi ottaa sen käyttöön esimerkiksi luomalla suunnitteluhankkeelle tai alueelle oman julkisen Vahdin ja jakamalla sen aiheeseen liittyvällä nettisivuilla. Helpottaisi esimerkiksi kunnan päätöksenteon seuraamista.

Otakantaa.fi-palvelu on jo melko laajasti käytössä kunnissa, ja sillä olisi myös potentiaalia kaavoituksessa, keskustelu- ja ideointikanavana suunnitteluprosessien eri vaiheissa. Lupapiste on ilahduttavasti käytössä liki kolmannessa kunnassa, ja toinen kolmannes jo suunnittelee käyttöönottoa.

Lähteet:

Hagerlund, T., (2016). Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa. Kuntaliitto.
Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016). Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö. PowerPoint-esitys. Kuntaliitto.