Onko Lohja Suomen someystävällisin?

Kirjoitettu: 29.11.2016

Meemikatu
Meemikatu löytyy Lohjan Karnaisten asemakaavan ehdotuksesta (ote kaavaehdotuksesta 17.11.2016 / Lohjan kaupunki).

Lohja on tempaissut nimeämällä kaksi someaiheista katua. Karnaisten asemakaavan ehdotuksesta löytyvät nimet Emojikatu ja Meemikatu. Tällä vedolla kaupunki on saanut paljon julkisuutta: kadunnimistä tuli somehitti ja juttu nousi otsikoihin myös ulkomailla. Lohjan kaupunki itse arvioi Facebook-viestissään, että ”Kansainvälisessä mediassa Lohja on saanut edistyksellisen, huumorintajuisen ja ennakkoluulottoman kaupungin leiman.”

Some vaikuttaa kaupungin imagoon monellakin tavalla. Somessa puhe kaupungista vaikuttaa sen maineeseen ja vastaavasti kaupungin tapa olla somessa näkyy siinä, miten kaupungista puhutaan. Sosiaalisen median valjastaminen kaupungin imagon edistäjäksi sai Lohjalla aivan uuden ulottuvuuden. Jos asemakaava saa lopullisen hyväksynnän valtuustolta, some tulee näkymään myös fyysisessä ympäristössä. Someaiheiset kadunnimet ovat nyt Lohjan juttu, eikä tätä uutuusarvoa voi enää mikään toinen kaupunki hyödyntää.

Oltiinpa nimien sopivuudesta mitä mieltä hyvänsä, tämä oli aivan nerokas idea. Onnittelut nimien keksijälle, asemakaava-arkkitehti Juha Anttilalle.

Kohun myötä herää kysymys, onko Lohja nyt Suomen someystävällisin kaupunki? Toivotaan, että Lohja valjastaa somen muillakin tavoilla kaupunkisuunnittelunsa voimavaraksi. Tämän näkyvyyden puitteissa olisi hyvä tilaisuus lanseerata vaikkapa Lohjan kaupunkisuunnittelun somekanava. 😉

Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä

Kirjoitettu: 26.10.2016

kunnallistieteenpaivat_rajattu

Kunnallistieteen päivien teemana oli tänä vuonna kuntalaiset ja osallisuus. Ei liene epäselvää, että meneillään oleva kuntalain uudistus oli vahvasti mukana seminaarissa. Tapahtuma järjestettiin Tieteiden talolla 13.-14.10.2016. Esittelin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselytutkimukseni tuloksia työryhmässä, jonka teemana oli osallistuminen. Oman esitykseni aiheeksi valitsin toimintatavat ja asenteet.

Esitykseni pääpointteina nostin esiin toimintatapojen ja käytäntöjen epämääräisyyden sekä asenteisiin liittyvät ristiriidat. Somen haltuunotto on käynnissä kaupunkisuunnittelun kentällä, mutta toimintatavat vaihetelevat suuresti, eikä käyttö aina ole suunnitelmallista tai organisoitua.

Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää, kertovat kyselytutkimukseni tulokset. Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi
Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää: valtaosa työntekijöistä ei saa koulutusta somen käyttöön, eikä some ole mukana tehtäväkuvissa. Kolmannes vastaajista kertoo, ettei organisaatiossa ole some-ohjeistusta, neljännes ei osaa sanoa, onko. Lisäksi suurimmalta osalta puuttuu organisaation (kaupunkisuunnittelun tai kaavoituksen) some-toimintasuunnitelma.
Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi

Kyselyni perusteella näyttää siltä, että some jakaa kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin: somen vastustajiin ja sen puolestapuhujiin. Erilaiset näkemykset aiheuttavat törmäyksiä organisaatiossa, ja some voi sitä kautta vaikuttaa jopa työhyvinvointiin.

Toimiva somen käyttö edellyttää keskustelevuutta ja avoimuutta. Jos organisaation sisällä ei keskustella suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä, miten niistä voitaisiin keskustella julkisessa somessa? Lääkkeeksi tähän vaivaan ehdotan vuorovaikutuksen lisäämistä työyhteisön sisäisellä somella. Kun sisäinen some toimii keskustelevasti ja avoimesti, on helpompi lähteä julkiseen keskusteluun.

Osallistumisen työryhmässä tutkimustani pidettiin kiinnostavana ja ajatus organisaation sisäisestä somesta sai kannatusta. Todettiin myös, että ainakin Tampereella ja Rovaniemellä työn alla olevissa osallisuusmalleissa tehdään viestintäsuunnitelma, jossa otetaan kantaa somen käyttöön.

Oli ilo olla mukana viemässä eteenpäin some-sanomaa! =)

Lisätietoa Kunnallistieteen päivistä: