Käyttäjälle pitäisi olla itsestään selvää, miten netin kautta annettua palautetta käsitellään. Mutta kun ei aina ole. Olen kuullut tapauksista, joissa julkisiin palautesivustoihin on tallentunut hyvinkin luottamuksellisia ja yksityisiä palautteita, joiden ei missään tapauksessa pitäisi näkyä netissä kaikelle kansalle.
Jos näin käy, vika on käyttöliittymässä, jonka kautta palautetta annetaan. Julkinen palautejärjestelmä tulee suunnitella siten, että käyttäjä voi suoraan sivustolta havaita ja päätellä, että palaute tulee julkisesti näkyviin.
Jos kevyemmät konstit eivät auta, käyttäjältä voi pyytää luvan kommentin julkaisemiseen. Alla kolme erilaista esimerkkiä. Raskain vaihtoehto on käyttää alimmaista kyllä/ei-kysymystä pakollisena – tällöin käyttäjä ei missään tapauksessa pääse ohittamaan kysymystä antaessaan palautetta.
Kuvassa kolme esimerkkiä kysellä käyttäjältä lupa hänen antamansa palautteen julkaisemiseen.
Tein pikaisen vertailun, miten kaavasivut on sijoitettu kaupunkien ja kuntien nettisivustoille. Valitsin satunnaiset 20 kuntaa eteläisestä Suomesta ja selvitin, monenko klikkauksen päässä kaavasivut ovat ja minkälaisten otsikoiden alle ne on kategorisoitu.
Hieman yllätten havaitsin, että 20 tutkimani kunnan joukosta löytyi 18 erilaista tapaa organisoida ja otsikoida kaavasivut. Tampereen ja Järvenpään sivuilta löytyi sama malli: Kaavat ja kiinteistöt -linkki heti etusivulta. Lisäksi Sipoossa ja Espoossa oli samanlainen ratkaisu: Kaavoitus-linkki kunnan/kaupungin etusivulla. Kaikki muut olivat tehneet yksilöllisiä ratkaisuja.
Näyttää siis siltä, että vain osa kunnista on hyödyntänyt JHS-suosituksia (JHS 145) tiedon kategorisoinnissa ja otsikoinnissa. Suositusten mukaan kaavatiedot organisoidaan Kaavat ja kiinteistöt -otsikon alle. Joko tieto suosituksista ei ole tavoittanut sivustojen suunnittelijoita tai sitten suosituksia ei ole koettu omiin tarpeisiin sopiviksi. Käynnissä näyttää parhaillaan olevan hanke JHS-suositusten päivittämiseksi.
Tampereen kaupungin sivuilta löytyy Kaavat ja kiinteistöt -linkki heti etusivulta. Lähde: Tampereen kaupungin www-sivut, 2011.
Kaavasivut korkeintaan kahden klikkauksen takana
Suurimmalla osalla kunnista kaavasivuille pääsee joko suoraan etusivulta tai valikosta kahden klikkauksen kautta. Kolmen klikkauksen taakse on kaavasivut piilotettu Lahdessa ja Mäntsälässä. Suoraan etusivulta taas linkki löytyy ainakin Helsingin, Espoon, Sipoon, Tuusulan, Hämeenlinnan ja Järvenpään sivustoilla.
Palvelu (kaavoitus) vai tuote (kaava)?
Otsikoiden nimeämisessä näkyy kaksi eri perusperiaatetta: kaavasivut löytyvät joko kaavoituksen alaisuudesta tai kaavat-otsikon alta. Tulkitsen tämän liittyvän siihen, ajatellaanko kaavoitusta palveluna vai tarjotaanko käyttäjälle kaavoituksen lopputuotetta eli kaavaa. Kolmas näkökulma on organisaatiolähtöinen, joka ei enää (onneksi) ole kovinkaan yleinen.
Palveluihin kaavoitus on luokiteltu selvästi ainakin Vihdissä, Mäntsälässä, Riihimäellä. Lopputuotetta taas tarjoilevat ainakin Tuusula, Hämeenlinna, Lahti, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Lohja. Organisaatiolähtöisestä rakenteesta olisi mielestäni syytä luopua kokonaan.
Vihdissä kaavoitus on luokiteltu palveluihin. Lähde: Vihdin kunnan www-sivusto, 2011.
Kaavoitus-termien ymmärrettävyyttä parantaa yhdistäminen arkikielen sanoihin
Kaavoitustermistö ja kaavasivujen löytäminen on vaikeaa useille sellaisille kuntalaisille, jotka eivät ole maankäytön tai rakentamisen asiantuntijoita. Ymmärrettävyyttä voidaan kuitenkin helpottaa yhdistämällä kaava-termi muihin termeihin, kuten esimerkiksi asumiseen, ympäristöön, rakentamiseen, tontteihin tai kiinteistöihin, maankäyttöön tai kaupunkisuunnitteluun. Erilaisia yhdistelmiä onkin paljon, osa parempia ja osa huonompia.
Kuntalaisen kannalta pidän hyvänä kaavoitustermin yhdistämistä esimerkiksi rakentamiseen tai maankäyttöön. Kaavoista puhuttaessa voi ymmärrettävyyttä lisätä, jos sana yhdistetään esimerkiksi karttoihin. Myös yhteinäisyys eri kuntien sivustojen välillä on hyvä tavoite, mutta se edellyttää mielestäni nykyistä enemmän vuoropuhelua suositusten laatimisvaiheessa.
