Yksi kysymys, johon etsittiin vastausta Somedata kaupunkisuunnittelijan apuna –työpajassa Espoossa 1.2.2017 oli: ”Miltä Tapiola näyttää somessa?”. Tapiolan somedatana analysointi ei ollut työpajan itsetarkoitus, vaan aineisto oli esimerkkinä siitä, minkälaista dataa somesta voi löytyä.
Tässä blogijutussa kerron, mitä somedata kertoo Tapiolasta. Tulkinnoissa hyödynnän sekä omia havaintojani että työpajassa esiin nostettuja näkökulmia.
Ennen työpajaa keräsin Tapiolaan liittyviä julkaisuja sosiaalisesta mediasta kuukauden ajalta (28.12.2016 – 27.1.2017) ja luokittelin sisällön manuaalisesti. Apuna käytin ViidakkoMonitor-työkalua, jonka avulla datan kerääminen kolmesta eri lähteestä, Twitteristä, Instagramista ja Facebookista onnistui näppärästi. Julkaisuja kertyi yhteensä 744, ja niistä suurimman osan luokittelin 14 eri ryhmään.
Suosituimmat aiheet Tapiolan someaineistossa olivat urheilu ja liikunta, kulttuuri, tapahtumat ja toiminta, rakennettu ympäristö, luonto, kulttuuri ja kaupalliset palvelut. Urheiluun, kulttuuriin sekä tapahtumiin ja toimintaan liittyvät julkaisut saivat painoarvoa erityisesti tammikuussa Tapiolan Jääpuistossa järjestetyn Ystäväluistelu-tapahtuman ansiosta. Myös luokittelulla on vaikutusta: urheilu ja liikunta on otettu omaksi kategoriakseen, vaikka julkaisut voisivat hyvin sisältyä joko kulttuurin, kaupallisten palveluiden tai harrastusten teemoihin. Tämä luokittelu onkin vain yksi tapa hahmottaa asuinalueisiin liittyvää somedataa.
Puutarhakaupungista tuli rakennustyömaa
Somen antama kuva Tapiolasta on tällä hetkellä rakennustyömaa. Tämä visuaalinen somekuva on ristiriidassa Tapiolan puutarhakaupunkimaineen kanssa. Somessa jopa kysytään, onko puutarhakaupungista enää mitään jäljellä? Myös työpajassa huomattiin kontrasti Tapiolan puutarhakaupungin ja kuvien välillä.
Toisaalta rakennustyömaan keskellä viestitään positiivisistakin odotuksista:
Kulttuurikeskus ja Keskustorni maamerkkeinä
Tapiolan maineikkaista arkkitehtuurikohteista näkyy somessa eniten arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Espoon kulttuurikeskus sekä Aarne Ervin Keskustorni. Muutama kuva on jaettu myös muista Tapiolan arkkitehtuurikohteista, kuten Revellin Taskumattitaloista, Ruusuvuoren suunnittelemasta Tapiolan kirkosta ja Reima Pietilän suunnittelemasta Suvikummun asuinalueesta. Herää kysymys, eikö muu rakennettu ympäristö ole kiinnostavaa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että osa Tapiolaa todellakin on työmaana, ja se osa saa huomiota purkukohteiden dramaattisuuden ansiosta.
Esimerkki somesta jaetusta arkkitehtuurikuvasta (Espoon kulttuurikeskus):
Myös erityisesti iltavalaistuksessa otetut kaupunkimaisemat ovat yleisiä. Näissä kuvissa esiintyy usein jokin Tapiolan helposti tunnistettavista maamerkeistä, kuten esimerkiksi tässä Keskustorni:
Kulttuuria, kulttuuria
Tapiolan kulttuuritarjonta sisälsi someseurannan perusteella musiikkia, teatteria, elokuvia – ja luistelua. Kulttuuri-teemaan olisi voinut usein sisällyttää myös julkaisuja, jotka luokittelin urheiluun ja liikuntaan liittyviksi. Toisaalta moni kulttuuriin liittyvä asia liittyy myös kaupallisiin palveluihin.
Tammikuun puolivälissä järjestetty Ystäväluistelu-tapahtuma oli todellinen menestystarina. Ei jää epäselväksi, etteivätkö ihmiset olisi todella nauttineet tästä kulttuurikokemuksesta: luistelu Jääpuistossa ja siihen yhdistetty Tapiola Sinfoniettan –konsertti striimattuna ulkotilaan on selvästi ollut mieleenpainuva kokemus. Somejulkaisuja tästä aiheesta oli niin paljon, että muisto piirtyy minunkin mieleeni, vaikka en itse siellä ollut – vai olinko sittenkin… Muistiini tallentuneet kuvat ovat niin eläviä, että niistä on tullut osa minunkin kokemusmaailmaani.
Arkikuvat päästävät koteihin
Ihmiset jakavat myös kuvia kodeistaan. Työpajassa analyysitarpeita miettinyt ryhmä huomasi, että somedata päästää myös kotien sisälle: arkielämään ja kodin kokemukseen. Tämä herättää myös kysymyksiä someaineiston hyödyntämisen eettisistä kysymyksistä. Tietävätkö ihmiset, mihin he kokemuksensa ”lahjoittavat”?
Luonto ja rakennettu ympäristö limittyvät
Luontokuvat ovat iso osa Tapiolaa somessa. Määrällisesti niitä oli likimain yhtä paljon kuin rakennettuun ympäristöön liittyviä julkaisuja. Kauniit auringonlaskut ja meren ranta ovat suosittuja luontoaiheita. Toisaalta luonto ja rakennettu ympäristö ovat Tapiolassa läsnä monesti samaan aikaan, eikä julkaisujen luokittelu ei aina ole helppoa. Se juuri onkin ominaista Tapiolalle: puutarhakaupunki tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luonto on lähellä ihan keskustassakin.
Tapiolan tulevaisuus näkyväksi
Somedata ei paljasta juuri mitään Tapiolan tulevaisuudesta: julkaisut suunnitelmista tai visualisoinnit Tapiolan tulevaisuudesta eivät osuneet ainakaan tälle seurantajaksolle. Julkaisemalla materiaalia siitä Tapiolasta, joka syntyy purkutyömaiden jälkeen, kaupunki voisi parantaa Tapiolan someimagoa ja lisätä kiinnostusta aluetta kohtaan.
Niin ikään ihmisten somessa julkaisemat Tapiolaan liittyvät julkaisut voisivat olla entistä monipuolisempia. Rohkaisemalla ihmisiä julkaisemaan valokuviaan tietyllä tunnisteella kaupunki voisi edistää rikkaamman ja elävämmän somekuvan rakentumista.
Mikä merkitys somekuvalla on?
Somelta kysytään mielipidettä yhteen jos toiseenkin. Suunnitellessaan esimerkiksi muuttoa uudelle alueelle, harva jättää katsomatta, mitä aiheesta löytyy netistä. Tietoa ja mielipiteitä haetaan myös somesta.
Alueimagoa ei rakenneta enää vain fyysisesti, vaan sitä luodaan myös sosiaalisessa mediassa. Tästä syystä sillä on merkitystä, minkälaista sisältöä alueesta jaetaan. Olemalla mukana sisällön tuotannossa, kaupunki voi itse vaikuttaa siihen, minkälainen imago alueelle muodostuu.
Nyt espoolaiset kiireen vilkkaa rakentamaan uutta Tapiolaa myös someen! Näyttäkää, että uusi Tapiola on moderni tulkinta alkuperäisestä puutarhakaupunki-ideasta.
