Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä

Kirjoitettu: 26.10.2016

kunnallistieteenpaivat_rajattu

Kunnallistieteen päivien teemana oli tänä vuonna kuntalaiset ja osallisuus. Ei liene epäselvää, että meneillään oleva kuntalain uudistus oli vahvasti mukana seminaarissa. Tapahtuma järjestettiin Tieteiden talolla 13.-14.10.2016. Esittelin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselytutkimukseni tuloksia työryhmässä, jonka teemana oli osallistuminen. Oman esitykseni aiheeksi valitsin toimintatavat ja asenteet.

Esitykseni pääpointteina nostin esiin toimintatapojen ja käytäntöjen epämääräisyyden sekä asenteisiin liittyvät ristiriidat. Somen haltuunotto on käynnissä kaupunkisuunnittelun kentällä, mutta toimintatavat vaihetelevat suuresti, eikä käyttö aina ole suunnitelmallista tai organisoitua.

Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää, kertovat kyselytutkimukseni tulokset. Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi
Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää: valtaosa työntekijöistä ei saa koulutusta somen käyttöön, eikä some ole mukana tehtäväkuvissa. Kolmannes vastaajista kertoo, ettei organisaatiossa ole some-ohjeistusta, neljännes ei osaa sanoa, onko. Lisäksi suurimmalta osalta puuttuu organisaation (kaupunkisuunnittelun tai kaavoituksen) some-toimintasuunnitelma.
Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi

Kyselyni perusteella näyttää siltä, että some jakaa kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin: somen vastustajiin ja sen puolestapuhujiin. Erilaiset näkemykset aiheuttavat törmäyksiä organisaatiossa, ja some voi sitä kautta vaikuttaa jopa työhyvinvointiin.

Toimiva somen käyttö edellyttää keskustelevuutta ja avoimuutta. Jos organisaation sisällä ei keskustella suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä, miten niistä voitaisiin keskustella julkisessa somessa? Lääkkeeksi tähän vaivaan ehdotan vuorovaikutuksen lisäämistä työyhteisön sisäisellä somella. Kun sisäinen some toimii keskustelevasti ja avoimesti, on helpompi lähteä julkiseen keskusteluun.

Osallistumisen työryhmässä tutkimustani pidettiin kiinnostavana ja ajatus organisaation sisäisestä somesta sai kannatusta. Todettiin myös, että ainakin Tampereella ja Rovaniemellä työn alla olevissa osallisuusmalleissa tehdään viestintäsuunnitelma, jossa otetaan kantaa somen käyttöön.

Oli ilo olla mukana viemässä eteenpäin some-sanomaa! =)

Lisätietoa Kunnallistieteen päivistä:

Webpaneeli täydentää nettikyselyä

Kirjoitettu: 15.10.2016

FB mainos - Tuusulan hevoskylä

Tuusulan kunta selvitti hevoskyläkonseptinsa kiinnostavuutta kyselyllä elo-syyskuussa 2016. Kohderyhminä olivat sekä hevoskylästä kiinnostuneet asukkaat että hevosalan yrittäjät, mutta konseptin taustalla olevaa elämäntapa-asumisen ajatusta haluttiin selvittää yleisemminkin. Tästä syystä selvitykseen valittiin kaksi toisiaan täydentävää kyselymentelmää: avoin nettikysely ja webpaneeli.

Yhdessä Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiilan ja Media Clever Oy:n kanssa yhdistimme asiantuntemuksemme ja toteutimme laajan kyselytutkimuksen. Avoin Harava-verkkokysely suunnattiin hevosalan yrittäjille ja harrastajille. Yleisen mielipiteen kartoittamisessa käytettiin webpaneelia. Se on kyselymenetelmä, jossa vastaajiksi valitaan paneeliin rekisteröityneistä henkilöistä tietty otos ennalta määritettyjen taustakriteerien perusteella. Webpaneelin kautta voidaan tehokkaasti tavoittaa yli 70 000 suomalaista kuluttajaa. Tässä tapauksessa kyselyyn vastasi yli 700 verkkopanelistia, jotka olivat 25-vuotiaita Uudellamaalla asuvia elämäntapa-asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Kyselyt suunniteltiin siten, että osa kysymyksistä oli samat molemmissa kyselyissä ja aineistot siten vertailtavissa.

Menetelminä avoin verkkokysely ja webpaneeli täydentävät toisiaan. Avoimella kyselyllä tavoitetaan aiheesta kiinnostuneet ihmiset, kun taas webpaneelilla tavoitetaan ihmisryhmä, jolla ei ole ennakkoasenteita tai vahvempaa kytköstä asiaan. Tilastotieteen näkökulmasta avoimen kyselyn vastaajajoukko on niin sanottu itsevalikoituva näyte. Vastaajat eivät edusta mitään tiettyä ihmisryhmää, eivätkä tulokset siten ole laajemmin yleistettävissä. Tästä syystä webpaneelilla kerättävä, taustamuuttujien perusteella valikoitu otos täydentää ja tasapainottaa avoimen kyselyn tuloksia.

Sosiaalinen media kyselyn markkinoinnissa

Hevosharrastajille suunnatun kyselyn markkinoinnissa hyödynnettiin tehokkaasti sosiaalisen median kanavia. Avoimen verkkokyselyn vastaajien tavoittamisessa hevosharrastajien omat foorumit ja Facebook yhdessä toimivat hyvin. Harava-kyselyyn kävi neljän viikon aikana vastaamassa 850 henkilöä, joista hieman yli puolet teki kyselyn loppuun asti. Projektin myötä myös Tuusulan kuntakehityksen Facebook-sivu sai lisää huomiota ja uusia seuraajia. Projekti näkyi positiivisesti myös paikallislehdissä. Projektia varten laaditussa some-suunnitelmassa esitettiin myös suosituksia sosiaalisen median käyttöön mahdollisessa tulevassa hevoskylähankkeessa.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Tuusulan Hevoshankkeet -blogissa otsikolla ”Elämätapa-asuminen kiinnostaa, hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia” ja Kiilan blogissa otsikolla ”Elämäntavan ja asumisen yhdistäminen on ajankohtaista”.