Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyni tuli hienosti vastauksia, yhteensä yli 220. Se on mielestäni näin rajatulle aiheelle oikein hyvä tulos. Kiitos osallistuneille! Sormeni syyhyävät jo analysoinnin aloittamiseen.
Suurin osa vastaajista (noin 70%) edustaa kunnan tai kaupungin organisaatiota, loput 30% jakaantuvat tasaisesti maakuntaliittojen, yritysten, yliopistojen tai korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden välillä. Kyselyyn vastanneista yli puolet on naisia (62%) ja suurin osa (56%) työskentelee asiantuntijatehtävissä suunnittelijana tai virkamiehenä. Esimiestehtävissä toimivia vastaajista on noin 18%.
Maistiaisina tarjoilen teille kuvaajan organisaatioissa käytetyistä some-työkaluista. Kuvaaja kertoo, kuinka suuri osa kaikista vastaajista on ilmoittanut työkalun olevan käytössä omassa organisaatiossaan tällä hetkellä. Vuonna 2016 ykköstilaa pitää odotetusti Facebook, toisena tulee Twitter ja sen jälkeen likimain yhtä suosittuja ovat blogit ja YouTube. Keskustelufoorumit, Instagram ja LinkedIn jäävät alle 20% ja loput alle 10% rajan.
Jokin muu -kohdassa mainittiin useita eri sovelluksia, kuten esimerkiksi Yammer, Slack, Skillhive, Periscope, Snapchat, Trello, Nappi Naapuri, Joukkoenkeli, Harava- ja Maptionnaire-karttakyselyt, nettikarttasovellus ArcGIS Online, My neighbourhood, osallistava budjetointityökalu, kaupungin omat nettisivut sekä omat sovellukset, kuten esimerkiksi kerrokantasi.hel.fi Helsingissä, Lahden Porukka-sovellus, Espoon Tehtävä Leppävaarassa sekä avoimen datan rajapinnat ja sovellukset. Osa näistä on tarkoitettu organisaation sisäiseen viestintään ja osaa ei yleensä luokitella varsinaisiksi some-palveluiksi, mutta joka tapauksessa valikoima on melkoisen laaja.
Kyselyn tuloksia olen tähän mennessä (14.7.2016) raportoinut useammassa eri blogikirjoituksessa:
