Aalto-yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että sosiaalisen median käyttö lisää yrityksen tuottavuutta. Yritysten saama tuotto on mitattavissa euroina, mutta saadaanko somesta hyötyä kuntien maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa?

Listasin muutamia hyötyjä, joita sosiaalisen median käytössä voisi kaavoitukselle olla:

1. Asukkaiden tavoittaminen

Ihmisten tavoittaminen oikeaan aikaan on yksi osallistumisen haaste. Harva kuntalainen käy oman kotikuntansa nettisivuilla edes kuukausittain. Miten asukas sitten voi saada tietoa alueella käynnissä olevista hankkeista, ellei satu olemaan lain määrittelemä osallinen. Sosiaalinen median kautta voimme mennä sinne, missä ihmisetkin ovat.

2. Uusien tai hiljaisten asukasryhmien tavoittaminen

Sosiaalinen media kiinnostaa erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia – juuri niitä ryhmiä, jotka usein ovat heikosti edustettuina perinteisissä osallistumistapahtumissa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteisöpalveluihin rekisteröityy yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta naiset ovat kaikissa ikäryhmissä aktiivisempia käyttäjiä. Mielenkiintoisesti tämä näkyy erään suunnittelualueen Facebook-sivustollakin. Kävijätilastosssa naiset korostuvat selvästi (60,4% naisia).

3. Tiedon leviäminen

Sosiaalisen median verkostoissa mielenkiintoinen tieto leviää tehokkaasti ihmisten kontaktiverkostoissa. En ole kuitenkaan huomannut, että kuntien osallistumissivustoilla tiedon leviämistä aktiivisesti edistettäisiin. Eikö julkisellakin sektorilla voisi kannustaa ihmisiä jakamaan linkkejä, kuten yritykset tekevät? Joku pieni porkkana tietysti tarvitaan siihen, että jakaminen kiinnostaa.

4. Positiivinen vire

Some on positiivinen media. Omalla profiilillaan esiintyminen vaikuttaa siihen, miten asioista puhutaan. Ylilyöntejä on vähemmän kuin anonyymissä verkkokeskustelussa. Suurin osa sosiaalisen median käyttäjistä ymmärtää, että omaa digitaalista käyntikorttiaan ei kannata liata.

Mitä hyötyjä sinä näet sosiaalisen median käytössä?