Asemakaavoituksen aloitusvaiheen karttakyselyä suunnitellessani jouduin taas saman taustatieto-ongelman eteen: Mitä pitäisi kysyä ja mitä voi jättää pois?
Olisi kiva tietää kaikenlaista vastaajista, mutta on eettisesti väärin kysyä tietoja, joita ei hyödynnettä. Lisäksi tiedän, että osa vastaajista suhtautuu kriittisesti taustatietokysymyksiin eikä mielellään vastaa niihin. Voi myös yrittää arvioida, tuleeko juuri tähän kyselyyn niin paljon vastauksia, että aineiston käsittely edellyttäisi luokittelua taustatietojen perusteella?
Kaavoituksessa pidetään usein tärkeänä sitä, missä osallistuja asuu. Kuulen toisinaan pohdittavan esimerkiksi sitä, onko suunnitteilla oleva kohde osallistujan ”vaikutuspiirissä”. Oikeastaan suunnittelun kannalta mielenkiintoisempaa on mielestäni selvittää, mistä syystä osallistuja on kiinnostunut alueesta. Usein riittääkin, kun tiedetään asuuko osallistuja suunnittelualueella, sen naapurissa vai jossain muualla. Tämä tieto tulee ilmi, kun kysytään käyttäjän suhdetta suunnittelualueeseen. Onko hän vastaamassa alueen asukkaana, naapurina vaiko kenties kiinnostunut alueelle suunniteltavista asunnoista uutena kotinaan tai jotain muuta.
Lisäksi lienee perusteltua selvittää vastaajan ikäryhmä, jotta voi arvioida erikseen lasten, nuorten ja ikäihmisten toiveita ja tarpeita. Toisaalta ikä ei kerro kaikkea, joten perhetyyppikin on tarpeellinen tieto. Nykyään on myös puhuttu suunnittelun sukupuolivaikutuksista, joten on perusteltua tarkastella vastauksia myös siitä näkökulmasta.
Siinä ne tärkeimmät taustatiedot mielestäni ovat: suhde suunnittelualueeseen, ikäryhmä, perhetyyppi ja sukupuoli. Täytyy kuitenkin todeta, että kyselyn koko sisältö on aina pohdittava tapauskohtaisesti toimivaksi.
Itse olen sillä kannalla, että taustatietoihin vastaaminen pitää olla vapaaehtoista. On parempi, että saamme kyselyvastauksia ilman taustatietoja kuin se, että käyttäjä suotta ärsyyntyy kunnan toimintaan.
