Karttakysely kulttuurikartoituksessa – toimiiko?

Kirjoitettu: 13.1.2016

Kulttuurikartoitus (cultural mapping) on asukaslähtöinen tiedonkeruuprosessi, jonka tavoitteena on alueen ominaispiirteiden ja paikallisen kulttuurin kartoittaminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kulttuurikartoitus on osa kulttuurisuunnittelua (cultural planning), joka kaupunkisuunnittelun kontekstissa tarkoittaa usein taantuvien tai merkittävien muutosten kohteena olevien kaupunkialueiden asukaslähtöistä kehittämistä kulttuurisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kulttuurisuunnittelu on tällä tavoin ymmärrettynä Suomessa uutta. Se eroaa perinteisestä vuorovaikutteisesta kaupunki- tai yhdyskuntasuunnittelusta siten, että kulttuurisuunnittelussa ihmiset ja toiminta ovat keskiössä. Erotuksena kaupunkisuunnittelun hallintolähtöiselle perinteelle kulttuurisuunnittelussa olennaista on alhaalta ylös ohjautuva (bottom-up) toiminta.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektissa toteutetusta karttakyselystä kertova artikkelimme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey  julkaistiin juuri Culture and Local Governance -lehdessä. Kysely oli osa Nikkilän kulttuurikartoitusta, jossa käytettiin kyselyn ohella myös runsaasti muita osallistumistapoja, kuten työpajoja, tapahtumia ja osallistavia taideprojekteja. Artikkelin kirjoitin yhteistyössä kollegani Tuija Tzoulaksen kanssa.

Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.
Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.

Nikkilän karttakysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla. Jo kyselyn suunnitteluvaiheessa mietimme, miten kyselystä saisi mahdollisimman asukaslähtöisen. Menetelmänähän kysely on ylhäältä alas ohjautuva, tässä tapauksessa hallintolähtöinen. Jotta kysely heijastelisi mahdollisimman hyvin myös muita näkökulmia, päätimme osallistaa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoita mukaan prosessiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa. Kyselyä myös testattiin nikkiläläisten kanssa ennen sen julkaisemista. Myöhemmin, kyselyn analysointivaiheessa, tulosten tulkinnoista keskusteltiin asukkaiden kanssa.

Artikkelissa nostamme esiin mm. seuraavia näkökulmia:

  • Karttakysely on lähtökohtaisesti ylhäältä alas ohjautuva (top-down) menetelmä. Kyselyn vuorovaikutteisella suunnittelulla voidaan kyselystä saada paremmin kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmia vastaava.
  • Karttakysely on toimiva väline kulttuurikartoitukseen, mutta sen rinnalla on käytettävä myös muita menetelmiä. Kulttuurikartoituksen näkökulmasta kartta voi liiaksi ohjata keskustelua fyysiseen ympäristöön muiden, paikkaan kytkeytymättömien kulttuuristen voimavarojen kustannuksella.
  • Kyselyn tuloksia ei tule käsittää ”lopullisena totuutena” vaan pikemminkin keskustelun avaajana. Keskustelemalla mahdollisimman laajasti kyselyn tuloksista, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys alueen kulttuurisista voimavaroista ja kehittämiskohteista.

Lue lisää artikkelistamme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey.

Maptionnaire – hyvä vaihtoehto karttakyselyiden tekemiseen

Kirjoitettu: 8.6.2015

Viime viikolla pidetyssä Mapitan kesäpäivässä Maptionnaire-kyselytyökalun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan karttakyselyiden tekemisestä ja Mapitan edustajat esittelivät työkalun uusia ominaisuuksia. Mielestäni Maptionnaire ansaitsee pienen esittelyn, joten tässä poimintani iltapäivän annista.

Lähiluontokartoitusta ja analysointia Lahdessa

Lahden kaupungin maankäytön vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari kertoi Maptionnairen käytöstä päiväkotien lähiluontokartoituksessa ja yleiskaavaan liittyvien Oma Lahti -iltojen taltioinnissa. Lähiluontokyselyssä selvitettiin, missä päiväkotien käyttämät lähiluontoalueet sijaitsevat ja miten päiväkodit hyödyntävät niitä toiminnassaan. Kyselyssä oli kolme osa-aluetta:

  • luontoalueet kartalla,
  • reitit luontoalueille sekä
  • tärkeät kohteet luonnossa.

Kysely tehtiin opastettuna eli vastaajan apuna oli kyselyn hyvin tunteva henkilö. Tällainen kyselytapa varmasti auttaa saamaan tarkempaa tietoa. Mieleeni tuli myös mahdollisuus käyttää kyselyä osana perinteistä haastattelututkimusta.

Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.
Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.

Oma Lahti -illat olivat asukastyöpajoja, joissa kerättiin tietoa Lahden yleiskaavan suunnittelua varten. Toisin kuin voisi arvella, Maptionnairea ei käytetty työpajoissa, vaan niiden jälkeen. Henrik Saari kertoi, että työpajoissa tärkeintä oli osallistujien välinen keskustelu, joten kommentit kerättiin kartoille perinteisellä post-it-lappumenetelmällä. Kyselytyökalua käytettiin vasta työpajojen jälkeen kommenttien analysointiin ja jatkokäsittelyyn. Maptionnaire todettiin toimivaksi tässäkin tapauksessa: tallennettu aineisto on helpommin hyödynnettävissä jatkossa, kun kommentteja voi tarkastella selaimessa analyysityökalun avulla.

Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan joukkoistaminen

Maptionnairella voi tehdä kyselyn, jossa kaikki annetut kommentit ovat julkisia eli näkyvät kaikille vastaajille. Lisäksi kommentteja voi edelleen kommentoida, joten vastaajat voivat täydentää toistensa kommentteja tai käydä niistä keskustelua. Timo Hämäläinen Urban Helsinki -kollektiivista kertoi, miten tätä toiminnallisuutta käytettiin Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan yhteydessä. Kun varjokaava oli saatu valmiiksi, suunnitelman arviointi joukkoistettiin Maptionnairen avulla idealla ”Kerro meille ja muille mielipiteesi”. Kyselyn avulla saatiin esiin mm. ne suunnitelman osa-alueet, joita vastaajat pitivät onnistuneina ja ne, mitä pitäisi kehittää. Varjokaavan tekijät ovat luvanneet korjata suunnitelmaa saadun palautteen perusteella. Kokemukset karttakyselystä olivat hyviä, ja Timon mukaan vahvistavat käsitystä, että vuorovaikutusta on arvokasta jatkaa läpi koko suunnitteluprosessin.

Tutustu Maptionnairen analyysityökaluun ja Urban Helsingin varjoyleiskaavan tuloksiin.

Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.
Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.

Kokeile itse!

Mapitan Maptionnaire-karttakyselytyökalu on kilpaileva tuote Dimenteqin Harava-työkalulle. Palvelut on kehitetty samaan käyttötarkoitukseen – paikkaan liittyvän tiedon keräämiseen. Niissä on kuitenkin eroja, joten kannattaa tutustua molempiin ennen valinnan tekemistä. Esimerkiksi Maptionnairessa vastaajien välinen vuorovaikutus, kartalle merkittyjen kommenttien kommentointi on mahdollista. Haravaan puolestaan on kehitetty mm. käyttäjän tunnistautuminen, jotta sen avulla voidaan kerätä myös ns. virallisia mielipiteitä ja muistutuksia. Molemmissa on kattavat analysointitoiminnot, mutta hyvin erilaiset käyttöliittymät. Vain kokeilemalla tiedät, kumpaa haluat käyttää.

Kyselyiden rakentamista Maptionnaire-kyselytyökalulla pääsee vapaasti kokeilemaan verkossa. Kirjaudu siis käyttäjäksi ja kokeile itse!