Webpaneeli täydentää nettikyselyä

Kirjoitettu: 15.10.2016

FB mainos - Tuusulan hevoskylä

Tuusulan kunta selvitti hevoskyläkonseptinsa kiinnostavuutta kyselyllä elo-syyskuussa 2016. Kohderyhminä olivat sekä hevoskylästä kiinnostuneet asukkaat että hevosalan yrittäjät, mutta konseptin taustalla olevaa elämäntapa-asumisen ajatusta haluttiin selvittää yleisemminkin. Tästä syystä selvitykseen valittiin kaksi toisiaan täydentävää kyselymentelmää: avoin nettikysely ja webpaneeli.

Yhdessä Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiilan ja Media Clever Oy:n kanssa yhdistimme asiantuntemuksemme ja toteutimme laajan kyselytutkimuksen. Avoin Harava-verkkokysely suunnattiin hevosalan yrittäjille ja harrastajille. Yleisen mielipiteen kartoittamisessa käytettiin webpaneelia. Se on kyselymenetelmä, jossa vastaajiksi valitaan paneeliin rekisteröityneistä henkilöistä tietty otos ennalta määritettyjen taustakriteerien perusteella. Webpaneelin kautta voidaan tehokkaasti tavoittaa yli 70 000 suomalaista kuluttajaa. Tässä tapauksessa kyselyyn vastasi yli 700 verkkopanelistia, jotka olivat 25-vuotiaita Uudellamaalla asuvia elämäntapa-asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Kyselyt suunniteltiin siten, että osa kysymyksistä oli samat molemmissa kyselyissä ja aineistot siten vertailtavissa.

Menetelminä avoin verkkokysely ja webpaneeli täydentävät toisiaan. Avoimella kyselyllä tavoitetaan aiheesta kiinnostuneet ihmiset, kun taas webpaneelilla tavoitetaan ihmisryhmä, jolla ei ole ennakkoasenteita tai vahvempaa kytköstä asiaan. Tilastotieteen näkökulmasta avoimen kyselyn vastaajajoukko on niin sanottu itsevalikoituva näyte. Vastaajat eivät edusta mitään tiettyä ihmisryhmää, eivätkä tulokset siten ole laajemmin yleistettävissä. Tästä syystä webpaneelilla kerättävä, taustamuuttujien perusteella valikoitu otos täydentää ja tasapainottaa avoimen kyselyn tuloksia.

Sosiaalinen media kyselyn markkinoinnissa

Hevosharrastajille suunnatun kyselyn markkinoinnissa hyödynnettiin tehokkaasti sosiaalisen median kanavia. Avoimen verkkokyselyn vastaajien tavoittamisessa hevosharrastajien omat foorumit ja Facebook yhdessä toimivat hyvin. Harava-kyselyyn kävi neljän viikon aikana vastaamassa 850 henkilöä, joista hieman yli puolet teki kyselyn loppuun asti. Projektin myötä myös Tuusulan kuntakehityksen Facebook-sivu sai lisää huomiota ja uusia seuraajia. Projekti näkyi positiivisesti myös paikallislehdissä. Projektia varten laaditussa some-suunnitelmassa esitettiin myös suosituksia sosiaalisen median käyttöön mahdollisessa tulevassa hevoskylähankkeessa.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Tuusulan Hevoshankkeet -blogissa otsikolla ”Elämätapa-asuminen kiinnostaa, hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia” ja Kiilan blogissa otsikolla ”Elämäntavan ja asumisen yhdistäminen on ajankohtaista”.

Joukkoistamalla muistot talteen

Kirjoitettu: 21.3.2016

Nikkilä-logoAika harvoin osallistumisen voi sanoa toteuttavan joukkoistamisen ideaa, tapaa ratkoa tiettyä ongelmaa tai tehtävää yhteisöllisesti, sanan mukaisesti joukkojen tietämystä hyödyntämällä. Nyt kuitenkin uskaltaudun sanomaan, että Sipoon Nikkilässä joukkoistetaan. Muistojen Nikkilä -projektissa kerätään karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla sekä asukkaiden muistoja että arvioita rakennus- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Joukkoistaminen liittyy siis paitsi muistoihin, myös rakennusperintöselvityksen täydentämiseen.

Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään mm. Nikkilän kehityskuvatyössä. Kuntalaisten mielipiteet kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ovat hyödynnettävissä kohteiden suojelua ja säilyttämistä pohdittaessa. Uskon myös, että arvostus asuinaluetta, rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa muistoja ja kokemuksia jakamalla.

Inventointiaineistosta kyselyksi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, rakennukset ja maisemat, ovat kyselyssä esillä kuvin ja tekstein. Aineistona käytimme vuonna 2006 tehdyn Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen inventointiaineistojen avulla. Tiedot olivat valmiiksi paikkatietomuodossa, joten niiden julkaiseminen karttakyselyssä edellytti vain hieman sisällön editointia. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettuun kyselyyn paikkatietoaineistot saatiin siirrettyä automaattisesti.

Kyselyn suunnittelussa ehkä hankalin asia oli arviointikriteereiden suunnittelu. Päädyimme lopulta neljään kriteeriin, jotka ovat: (1) vastaajalle henkilökohtaisesti, (2) Nikkilän identiteetin ja (3) Sipoon identiteetin kannalta sekä (4) tarinansa vuoksi arvokas kohde. Arvioinnin lisäksi vastaaja voi perustella arvionsa sanallisesti, kertoa kohteeseen liittyviä muistoja sekä millä nimellä kyseistä rakennusta on tottunut kutsumaan. Valmiiden kohteiden lisäksi vastaaja voi lisätä kyselyn tiedoista puuttuvia, hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä rakennuskohteita.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.
Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Muistoja vastaaja voi tallentaa tarinoina, kuvina tai äänitallenteena. Äänen tallennusmahdollisuus toimii vain tietyissä älypuhelimissa, mutta halusimme ottaa sen mukaan kyselyyn yhtenä mahdollisuutena.

Testaus on tärkeää

Kysely oli testattavana Nikkilän kyläillassa 15.3. ja saimme hyviä kehitysehdotuksia testaajilta ja huomasimme ongelmia vastaamisessa. Palautteen perusteella lisäsimme kyselyyn mm. sivun, jossa voi lisätä kartalle tärkeän rakennuskohteen. Kyselyn loppuun lisäsimme näkymän, jossa vastaaja voi tarkastella muiden vastaajien lisäämiä tärkeitä rakennuksia, muistoja ja tarinoita. Myös idea neljännestä arviointikriteeristä, ”tarinansa vuoksi arvokas”, tuli eräältä testaajalta.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.
Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Some-seuranta mukaan

Muistojen Nikkilä on mukana myös somessa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan Twitterissä tai julkaisemaan kuvia Instagramissa hashtagilla #muistojennikkilä. Facebookissa voi osallistua Cultural planning Nikkilä –sivulla.

Seuraamme myös muita julkisia some-kanavia ja kokoamme some-sisällöistä yhteenvedon, kun Muistojen Nikkilä -kysely on päättynyt. Some-seuranta on osa väitöskirjatyötäni, jossa tutkin sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Sosiaalisen median ja joukkoistamisen hengessä tämä tiedonkeruu voi saada kevään aikana ihan uusiakin muotoja – ehdotuksia otetaan vastaan. =)