Mobiilinetti muuttaa toimintatapoja

Kirjoitettu: 14.12.2015

Uudenlainen viestintätapa muuttaa myös työhön liittyvää viestintää. Olemme siirtymässä tapaan viestiä työstämme jatkuvasti.
Mobiilikäytön lisääntyminen on tuonut uudenlaisen viestintätavan myös työelämään.

Internetin käyttäjien osuus kasvaa enää vanhimmissa ikäluokissa. Vuonna 2015 suomalaisista 16 – 74 vuotiaista 93 % on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos mukaan otetaan vanhempi ikäluokka 75 -89 vuotiaat, on kokonaisosuus hieman alempi, 87 %.  Nämä tiedot käyvät ilmi tilastokeskuksen vuosittaisesta tutkimuksesta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista käyttää nettiä, meistä 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Alle 45-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä toimii näin. Myös mobiilikäyttö on lisääntynyt entisestään: älypuhelimella nettiä kodin ja työpaikan ulkopuolella nettiä on käyttänyt vuonna 2015 62 %.

Sosiaalisen median palveluita puolestaan käyttää nyt jo yli puolet suomalaisista, 16 – 75 vuotiaista 58 %.

Aiheesta kirjoitti myös sosiaalisen median asiantuntija Minna Valtari Somecon blogissa (Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa 2015). Mobiilikäytön lisääntyminen tarkoittaa hänen mukaansa myös viestinnällisten toimintatapojemme muutosta. Älypuhelinten avulla viestitään nopeasti ja helposti ystäville ja tutuille asioista, joita juuri nyt tapahtuu. Tämä uudenlainen toimintatapa on Valtarin mukaan siirtymässä myös työelämään. Olemme siirtymässä tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Valtarin mukaan yhteisöpalveluiden käytössä ei enää ole kyse pelkästään some-kanavien ylläpidosta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa yhä useammissa organisaatioissa työntekijät näkyvät laajalla rintamalla sosiaalisessa mediassa. Tästä puhutaan yritysten markkinointiviestinnässä termillä työntekijälähettilyys.

Mielestäni myös julkisella sektorilla on nähtävissä muutosta samaan suuntaan. Käy katsomassa vaikkapa Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tai ELY-keskuksen Facebook-sivuja. Tänä jouluna molemmissa näkyy aivan uudella tavalla työntekijöiden osallistuminen sisällöntuotantoon. Voiko tätä jo sanoa trendiksi? Ehkä ei, mutta jonkinlainen signaali se on. Virallisen viestinnän rinnalle on somen myötä tulossa epävirallisempi, ihmisläheisempi tapa viestiä. Tykkäätkö siitä?

Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

Pingviinin arvoinen gradu

Kirjoitettu: 27.10.2015

Neea Laakso kehitti gradussaan konseptin, joka tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa itseorganisoituvaa yhteiskehittelyä. Kuva: Neea Laakso
Itseorganisoituvaa yhteiskehittämistä voi tukea verkossa esimerkiksi prosessin visualisoinnilla tai keskustelua virittävillä kuvakorteilla. Kuva: Neea Laakso

Tänä syksynä minulla oli ilo toimia tulevan taiteen maisterin Neea Laakson opinnäytteen ”Pingviinin arvoinen suoritus!” yhtenä tarkastajana. Gradu käsittelee asukkaiden osallistumista kaupunkisuunnitteluun ja kaupungin kehittämiseen sosiaalisen median kautta. Neea esitteli työtään myös tänään 27.10. FinEst Twins konsortion Smart City -seminaarissa Otaniemessä.

Laakso tutki työssään Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän toimintaa ja kehitti tutkimuksen pohjalta kaupunkilaislähtöisen kehittämiskonseptin, joka tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa itseorganisoituvaa yhteiskehittämistä. Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään monipuolisesti erilaisia osallistuvan suunnittelun ja osallistumisen toimintamalleja. Jo pelkästään sen vuoksi kannattaa tutustua työhön.

Empiirisessä osiossa kehitetty konsepti sisältää verkko-osallistumista tukeva elementtejä, kuten sähköisiä kuvakortteja ja tarroja sekä prosessin visualisoinnin. Fasilitointia helpottava prosessikuvaus pohjautuu lähinnä Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän toimintaan, mutta sitä voidaan soveltaa käytännössä missä tahansa itseorganisoituvassa ryhmässä. Konseptin tarkoituksena on auttaa ryhmää yhteiskehittelyn prosessin läpikäymisessä ja innostaa osallistumaan.

Palkitseminen on yksi keino innostaa osallistujia. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä palkitsee ansiokkaista toimista pingviinillä. Myös Neean gradu sai ryhmältä palautteen: ”Pingviinin arvoinen suoritus!” Olen samaa mieltä, pingviinin arvoinen gradu.