Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä

Kirjoitettu: 26.10.2016

kunnallistieteenpaivat_rajattu

Kunnallistieteen päivien teemana oli tänä vuonna kuntalaiset ja osallisuus. Ei liene epäselvää, että meneillään oleva kuntalain uudistus oli vahvasti mukana seminaarissa. Tapahtuma järjestettiin Tieteiden talolla 13.-14.10.2016. Esittelin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselytutkimukseni tuloksia työryhmässä, jonka teemana oli osallistuminen. Oman esitykseni aiheeksi valitsin toimintatavat ja asenteet.

Esitykseni pääpointteina nostin esiin toimintatapojen ja käytäntöjen epämääräisyyden sekä asenteisiin liittyvät ristiriidat. Somen haltuunotto on käynnissä kaupunkisuunnittelun kentällä, mutta toimintatavat vaihetelevat suuresti, eikä käyttö aina ole suunnitelmallista tai organisoitua.

Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää, kertovat kyselytutkimukseni tulokset. Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi
Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää: valtaosa työntekijöistä ei saa koulutusta somen käyttöön, eikä some ole mukana tehtäväkuvissa. Kolmannes vastaajista kertoo, ettei organisaatiossa ole some-ohjeistusta, neljännes ei osaa sanoa, onko. Lisäksi suurimmalta osalta puuttuu organisaation (kaupunkisuunnittelun tai kaavoituksen) some-toimintasuunnitelma.
Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi

Kyselyni perusteella näyttää siltä, että some jakaa kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin: somen vastustajiin ja sen puolestapuhujiin. Erilaiset näkemykset aiheuttavat törmäyksiä organisaatiossa, ja some voi sitä kautta vaikuttaa jopa työhyvinvointiin.

Toimiva somen käyttö edellyttää keskustelevuutta ja avoimuutta. Jos organisaation sisällä ei keskustella suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä, miten niistä voitaisiin keskustella julkisessa somessa? Lääkkeeksi tähän vaivaan ehdotan vuorovaikutuksen lisäämistä työyhteisön sisäisellä somella. Kun sisäinen some toimii keskustelevasti ja avoimesti, on helpompi lähteä julkiseen keskusteluun.

Osallistumisen työryhmässä tutkimustani pidettiin kiinnostavana ja ajatus organisaation sisäisestä somesta sai kannatusta. Todettiin myös, että ainakin Tampereella ja Rovaniemellä työn alla olevissa osallisuusmalleissa tehdään viestintäsuunnitelma, jossa otetaan kantaa somen käyttöön.

Oli ilo olla mukana viemässä eteenpäin some-sanomaa! =)

Lisätietoa Kunnallistieteen päivistä:

Kaupunkisuunnittelun erilaiset some-profiilit

Kirjoitettu: 21.9.2016

Pilvi ja iPhone Nikkilässä

Osa some-kyselyyni vastanneista kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista koko ongelmalliseksi oman yksityisprofiilin ja työprofiilin yhdistämisen. Erilaisissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Osa haluaa pitää työasiat tiukasti erillään muusta elämästään, osa taas kokee, että työ on osa persoonaa eikä niitä ole tarpeen erotella somessakaan.

Somessa voi olla mukana monella tapaa. Kaupunkisuunnittelun kentältä löytyy karkeasti jaoteltuna 4+1 erilaista profiilityyppiä:

1: Organisaation profiili

Twitterissä löytyy muutamia kaavoitusorganisaatioiden profiileja ja Facebookissa on useitakin kaavoitussivuja. Esimerkiksi Tuusulan kuntakehitys ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat tviittavia organisaatioita. Pääsääntöisesti ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita ihmisistä kuin organisaatioista, joten yleensä organisaatioilla on vähemmän seuraajia kuin henkilöillä. Helsinki suunnittelee -tili on kuitenkin poikkeus yli 7.300 seuraajallaan.

2: Puhtaasti työroolissa

Osa kaavoittajista kokee helpommaksi toimia somessa erillisen työprofiilin kautta. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Hyvinkäällä, missä Anne Kaavoituspäälliköllä on oma Facebook-profiili. Hyvinkäällä on lisäksi kaavoitusorganisaation Facebook-sivu.

3: Vahvasti ammatillinen henkilöprofiili

Erityisesti päälliköt toimivat toisinaan selkeästi työ- tai virkaroolissaan, organisaation edustajina, vaikka profiili olisikin henkilökohtainen. Kun nimi on tarpeeksi tuttu, olet virkahenkilönä somessakin – tahdoit tai et. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho tviittaa oman profiilikuvauksensa mukaan ”viran puolesta ja vähän omastakin”.

4: Ammatillinen ja henkilökohtainen profiili sekoittuvat

Monella asiantuntijalla henkilökohtainen ja ammatillinen profiili sekoittuvat. Itse kokisin hankalaksi erotella privaattiminää ja työminää – erillisten profiilien ylläpitäminen tuntuisi työläältä ja rajoittavalta. Eri some-kanavissa kuitenkin toimin vähän eri painotuksella, Twitter-tiliäni käytän ensisijaisesti ammatilliseen viestintään, Facebook-elämäni on vähän vapaamuotoisempa ja Instagramissa olenkin jo enemmän vapaalla.

+ 1: Puhtaasti henkilökohtainen profiili

Viidentenä vaihtoehtona on vielä täysin henkilökohtainen profiili, johon ei työasioita sotketa. Olisikohan niin, että asiantuntijatehtävissä toimivilla tämä alkaa jo olla harvinaisempaa?

Mikä tapa toimii sinulle? Tuleeko mieleesi esimerkkejä erilaisista profiileista kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kentällä?