Kilpailuehdotusten arviointia Sibbesborgissa

Kirjoitettu: 17.10.2011

Sipoon Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailussa verkko-osallistuminen on ollut mukana kilpailun ohjelmointivaiheesta lähtien. Kilpailun ohjelmointi käynnistyi neljällä työpajalla, jotka videoitiin ja näytettiin reaaliaikaisesti netissä. Aloitusseminaarien tarkoituksena oli uudenlaisen kilpailuformaatin ja kilpailun tavoitteiden asettaminen. Yksi seminaareista oli asukastilaisuus, missä osallistujat ideoivat kilpailun tavoitteita omasta näkökulmastaan.

Kilpailuehdotukset saapuivat lokakuun alussa ja tänään (17.10.2011) ehdotusten esittely- ja arviointisivut julkaistiin netissä. Asiantuntijatuomaristo tekee arviointityötä tahollaan ja asukkaat voivat antaa oman arvionsa netissä.

Osallistujat arvioivat tavoitteiden toteutumista antamalla pisteitä ehdotuksille. Kilpailun arviointikriteerit ovat synteesi asiantuntijoiden ja asukkaiden työpajoissa esittämistä tavoitteista. Asukkaat arvioivat siis ehdotuksia omasta näkökulmastaan. Netissä näkyvästä pisteytyksestä tuomaristo saa nopeasti yleiskäsityksen osallistujien näkemyksistä. Myös tekstikommenteille on paikkansa: arviointilomakkeella voi kertoa ehdotuksen hyviä ja huonoja puolia.

Tuomaristo voi halutessaan huomioida verkkosivujen kautta annetut arvioinnit palkintojen jaossa. Tuomaristolla on mahdollisuus antaa kunniamaininta esimerkiksi ehdotukselle, joka on herättänyt vilkasta ja uusia uria avaavaa yleisökeskustelua kilpailun nettisivuilla.

Esimerkki kilpailuehdotussivusta — Esimerkki kilpailuehdotuksen esittelysivusta Sibbesborgin suunnittelukilpailun sivustolla. Sipoon kunta.

Sivuston tekninen toteutus
Sibbesborgin sivusto on rakennettu Joomla!-julkaisujärjestelmällä. Kilpailuehdotusten julkaisemisessa on hyödynnetty SobiPro-laajennusta Joomlalle sekä ISSUU-palvelua kilpailuehdotusten PDF-tiedostojen julkaisemisessa.

Kilpailusivustojen haasteet
Perinteisen suunnittelukilpailun tulosteita ei ole tehty nettijulkaisemista varten. Tuomaristo tekee varsinaisen arvioinnin fyysisten esittelyplanssien äärellä, mutta internetistä on tullut tärkeä työväline erityisesti kansainvälisen kilpailun yhteydessä. Esittelyaineistot ovat yleensä suuria pdf-tiedostoja ja sellaisenaan hankala saada julkaistua havainnollisesti – ainakaan ilman massiivista muokkaustyötä. Aineiston muokkausta ei kilpailun järjestäjä edes voi ryhtyä tekemään.

Kilpailusivujen parissa askarrellessa mieleeni on tullut kysymys, olisiko aika ajatella uudelleen suunnittelukilpailujen nettiarviointi ja -julkaiseminen. Voisiko ajatella, että kilpailun osallistujat tekisivät itse esittelysivun nettiin osana kilpailuaineistoa? Kilpailuohjelman laatimisvaiheessa pitää vähintäänkin miettiä, mikä nettijulkaisemisen tarkoitus on. On myös selvitettävä etukäteen, miten kilpailun nettisivuja aiotaan hyödyntää tuomariston työvälineenä. Se nimittäin asettaa sivustolle aivan erilaiset vaatimukset kuin osallistuminen.

Jääkö osallistuminen kesken?

Kirjoitettu: 9.10.2011

Kun osallistujien mielipiteet on kuultu, kirjattu ylös ja huomioitu suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan, tärkein työ on suunnittelijan näkökulmasta hoidettu. Vastineiden kirjoittaminen koetaan usein taakaksi, vaikka osallistujan näkökulmasta juuri vastauksen saaminen on tärkeintä. Vastine tai muu suunnittelijan antama vastapalaute on ainoa viesti, jonka perusteella osallistuja arvioi oman osallistumisensa vaikuttavuutta. Ja juuri vaikuttavuuden kokemisessa on ongelmia.

Tampereella jokunen vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että osalliset ovat tyytyväisiä tiedonsaantiin ja vuorovaikutukseen, mutta eivät osallistumisen vaikuttavuuteen. Toimenpide-ehdotuksena tutkimuksessa esitettiin, että osallistuminen pitäisi ulottaa kaavoitusprosessin loppuvaiheisiin saakka. Osalliset tarvitsevat palautetta oman osallistumisensa vaikutuksista lopulliseen kaavaan. Osallisille voidaan esimerkiksi järjestää esittelytilaisuus ehdotusvaiheessa tai kaavan vahvistumisen jälkeen. (Teittinen ja Blåfield 2005) Sama vaikuttavuuden ongelma toistuu tuoreemmissakin tutkimuksissa. (esim. Rautio 2011)

Virallinen kaavaprosessi huolehtii kyllä siitä, että osallistuja saa vastineen mielipiteeseensä tai muistutukseensa. Täydentävässä vuorovaikutuksessa vastapalautteesta on erikseen huolehdittava. Erityisesti verkossa tapahtuva vuorovaikutus voi jäädä helposti käsittelemättä loppuun asti osallistujan näkökulmasta. Osallistumisen vaikutuksista saatetaan kirjoittaa kaavaselostuksessa, mutta se ei ikävä kyllä tavoita osallistujia kuten eivät myöskään päätösasiakirjoihin laaditut tekstit. Erilaiset yhteenvetoraportit ovat tyypillisiä verkko-osallistumisessa, mutta niistäkin puuttuu usein suunnittelijan palaute.

Esimerkki kaavaprosessista, jossa aloitusvaiheessa verkko-osallistuminen liittyy tavoitteisiin ja lähtötietojen täydentämiseen. Myöhemmin luonnosvaiheessa arvioidaan suunnitelmia. Molemmista vaiheista annetaan vastapalautetta osallistujille ja lopuksi arvioidaan, miten osallistuminen on vaikuttanut kaavaratkaisuun ja koko prosessiin.

Yllä olevassa kaaviossa olen esittänyt, miten jatkuva tiedottaminen internetissä sisältäisi vastapalautteen osallistumiselle koko kaavaprosessin ajan. Vaikka aktiivinen osallistuminen painottuu suunnittelun aloitus- ja valmisteluvaiheisiin, tiedottaminen ja vastapalautteen antaminen jatkuvat aina suunnitelman hyväksymisvaiheeseen asti.

Osallistuminen loppuu kaavaprosessin näkökulmasta kaavan voimaantuloon. Käytännössä vaikutukset osallistujien elämään ovat vasta alkamassa, kun kaavaa ryhdytään toteuttamaan. Ideaalitilanteessa osallistuminen jatkuisikin edelleen yhdessä alueen toteuttajien kanssa…

Lähteet:

Teittinen, Outi ja Blåfield Henna. 2005. Osallistumisen seuranta ja arviointi kaavoituksessa, Case Tampere.

Rautio, Anna. 2011. Tahdotko vaikuttaa? – kysely kuntalaisille Tamperelehdessä, internetissä ja kirjastoissa.