Tapiola somessa

Kirjoitettu: 7.2.2017

Kaavio Tapiolan some-datan luokittelusta

Yksi kysymys, johon etsittiin vastausta Somedata kaupunkisuunnittelijan apuna –työpajassa Espoossa 1.2.2017 oli: ”Miltä Tapiola näyttää somessa?”. Tapiolan somedatana analysointi ei ollut työpajan itsetarkoitus, vaan aineisto oli esimerkkinä siitä, minkälaista dataa somesta voi löytyä.

Tässä blogijutussa kerron, mitä somedata kertoo Tapiolasta. Tulkinnoissa hyödynnän sekä omia havaintojani että työpajassa esiin nostettuja näkökulmia.

Ennen työpajaa keräsin Tapiolaan liittyviä julkaisuja sosiaalisesta mediasta kuukauden ajalta (28.12.2016 – 27.1.2017) ja luokittelin sisällön manuaalisesti. Apuna käytin ViidakkoMonitor-työkalua, jonka avulla datan kerääminen kolmesta eri lähteestä, Twitteristä, Instagramista ja Facebookista onnistui näppärästi. Julkaisuja kertyi yhteensä 744, ja niistä suurimman osan luokittelin 14 eri ryhmään.

Suosituimmat aiheet Tapiolan someaineistossa olivat urheilu ja liikunta, kulttuuri, tapahtumat ja toiminta, rakennettu ympäristö, luonto, kulttuuri ja kaupalliset palvelut. Urheiluun, kulttuuriin sekä tapahtumiin ja toimintaan liittyvät julkaisut saivat painoarvoa erityisesti tammikuussa Tapiolan Jääpuistossa järjestetyn Ystäväluistelu-tapahtuman ansiosta. Myös luokittelulla on vaikutusta: urheilu ja liikunta on otettu omaksi kategoriakseen, vaikka julkaisut voisivat hyvin sisältyä joko kulttuurin, kaupallisten palveluiden tai harrastusten teemoihin. Tämä luokittelu onkin vain yksi tapa hahmottaa asuinalueisiin liittyvää somedataa.

Puutarhakaupungista tuli rakennustyömaa

Somen antama kuva Tapiolasta on tällä hetkellä rakennustyömaa. Tämä visuaalinen somekuva on ristiriidassa Tapiolan puutarhakaupunkimaineen kanssa.  Somessa jopa kysytään, onko puutarhakaupungista enää mitään jäljellä? Myös työpajassa huomattiin kontrasti Tapiolan puutarhakaupungin ja kuvien välillä.

Toisaalta rakennustyömaan keskellä viestitään positiivisistakin odotuksista:

Kulttuurikeskus ja Keskustorni maamerkkeinä

Tapiolan maineikkaista arkkitehtuurikohteista näkyy somessa eniten arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Espoon kulttuurikeskus sekä Aarne Ervin Keskustorni. Muutama kuva on jaettu myös muista Tapiolan arkkitehtuurikohteista, kuten Revellin Taskumattitaloista, Ruusuvuoren suunnittelemasta Tapiolan kirkosta ja Reima Pietilän suunnittelemasta Suvikummun asuinalueesta. Herää kysymys, eikö muu rakennettu ympäristö ole kiinnostavaa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että osa Tapiolaa todellakin on työmaana, ja se osa saa huomiota purkukohteiden dramaattisuuden ansiosta.

Esimerkki somesta jaetusta arkkitehtuurikuvasta (Espoon kulttuurikeskus):

Myös erityisesti iltavalaistuksessa otetut kaupunkimaisemat ovat yleisiä. Näissä kuvissa esiintyy usein jokin Tapiolan helposti tunnistettavista maamerkeistä, kuten esimerkiksi tässä Keskustorni:

#Tapiola#Espoo#Suomi#Finland#

A post shared by Tatiana Popova (@martishka.tp) on

Kulttuuria, kulttuuria

Tapiolan kulttuuritarjonta sisälsi someseurannan perusteella musiikkia, teatteria, elokuvia – ja luistelua. Kulttuuri-teemaan olisi voinut usein sisällyttää myös julkaisuja, jotka luokittelin urheiluun ja liikuntaan liittyviksi. Toisaalta moni kulttuuriin liittyvä asia liittyy myös kaupallisiin palveluihin.

Tammikuun puolivälissä järjestetty Ystäväluistelu-tapahtuma oli todellinen menestystarina. Ei jää epäselväksi, etteivätkö ihmiset olisi todella nauttineet tästä kulttuurikokemuksesta: luistelu Jääpuistossa ja siihen yhdistetty Tapiola Sinfoniettan –konsertti striimattuna ulkotilaan on selvästi ollut mieleenpainuva kokemus. Somejulkaisuja tästä aiheesta oli niin paljon, että muisto piirtyy minunkin mieleeni, vaikka en itse siellä ollut – vai olinko sittenkin… Muistiini tallentuneet kuvat ovat niin eläviä, että niistä on tullut osa minunkin kokemusmaailmaani.

Tapiola 💙

A post shared by Elina Hovinen (@endorfiinikoukussa) on

Arkikuvat päästävät koteihin

Ihmiset jakavat myös kuvia kodeistaan. Työpajassa analyysitarpeita miettinyt ryhmä huomasi, että somedata päästää myös kotien sisälle: arkielämään ja kodin kokemukseen. Tämä herättää myös kysymyksiä someaineiston hyödyntämisen eettisistä kysymyksistä. Tietävätkö ihmiset, mihin he kokemuksensa ”lahjoittavat”?

Luonto ja rakennettu ympäristö limittyvät

Luontokuvat ovat iso osa Tapiolaa somessa. Määrällisesti niitä oli likimain yhtä paljon kuin rakennettuun ympäristöön liittyviä julkaisuja. Kauniit auringonlaskut ja meren ranta ovat suosittuja luontoaiheita. Toisaalta luonto ja rakennettu ympäristö ovat Tapiolassa läsnä monesti samaan aikaan, eikä julkaisujen luokittelu ei aina ole helppoa. Se juuri onkin ominaista Tapiolalle: puutarhakaupunki tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luonto on lähellä ihan keskustassakin.

Tapiolan tulevaisuus näkyväksi

Somedata ei paljasta juuri mitään Tapiolan tulevaisuudesta: julkaisut suunnitelmista tai visualisoinnit Tapiolan tulevaisuudesta eivät osuneet ainakaan tälle seurantajaksolle. Julkaisemalla materiaalia siitä Tapiolasta, joka syntyy purkutyömaiden jälkeen, kaupunki voisi parantaa Tapiolan someimagoa ja lisätä kiinnostusta aluetta kohtaan.

Niin ikään ihmisten somessa julkaisemat Tapiolaan liittyvät julkaisut voisivat olla entistä monipuolisempia. Rohkaisemalla ihmisiä julkaisemaan valokuviaan tietyllä tunnisteella kaupunki voisi edistää rikkaamman ja elävämmän somekuvan rakentumista.

Mikä merkitys somekuvalla on?

Somelta kysytään mielipidettä yhteen jos toiseenkin. Suunnitellessaan esimerkiksi muuttoa uudelle alueelle, harva jättää katsomatta, mitä aiheesta löytyy netistä. Tietoa ja mielipiteitä haetaan myös somesta.

Alueimagoa ei rakenneta enää vain fyysisesti, vaan sitä luodaan myös sosiaalisessa mediassa. Tästä syystä sillä on merkitystä, minkälaista sisältöä alueesta jaetaan. Olemalla mukana sisällön tuotannossa, kaupunki voi itse vaikuttaa siihen, minkälainen imago alueelle muodostuu.

Nyt espoolaiset kiireen vilkkaa rakentamaan uutta Tapiolaa myös someen! Näyttäkää, että uusi Tapiola on moderni tulkinta alkuperäisestä puutarhakaupunki-ideasta.

Kalasatama somessa

Kirjoitettu: 14.12.2016

Somessa Kalasatama näyttäytyy kulinarismin kehtona, missä harrastetaan ilmajoogaa. Alueen keskeneräisyys käy myös ilmi, jollain tavalla myös urbaanius. Ainakin minulle herää kiinnostus tätä aluetta kohtaan: millaista siellä olisi asua ja elää?

Olen seurannut Helsingin kaupunginosiin liittyviä some-julkaisuja tämän syksyn ajan ViidakkoMonitor-työkalulla. Idea tämän pika-analyysin tekemiseen syntyi Forum Viriumin Fiksu Kalasatama -hankkeen hankekoordinaattorin Maija Bergströmin kanssa keskustellessani.

Kalasatama mainittiin somessa 456 kertaa kuukauden aikana. Seurasin Kalasatamaa Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Facebookin julkisilla sivuilla aikavälillä 14.10.-14.11.2016. Osumista hieman yli puolet tuli Instagramista ja lähestulkoon toinen puoli twitteristä, vain pieni osa Facebookista tai YouTubesta.

Kalasatama-analyysissa tärkeimmät some-kanavat olivat Instagram (51%) ja Twitter (47%).
Kalasatama-analyysissa tärkeimmät some-kanavat olivat Instagram (51%) ja Twitter (47%).

Kalasataman some-kuva on hyvin visuaalinen. Valokuvissa toistuvat nostokurjet, rakenteilla olevat kerrostalot ja REDI sekä Isoisänsilta eri valaistuksissaan. Alla yksi esimerkki tästä näyttävästä sillasta iltavalaistuksessa. Alueella toimivat yrityksen näkyvät myös visuaalisessa kuvassa: joogaharjoitukset ja herkulliset ruoka-annokset herättävät huomion kuvavirrassa. Asukkaiden arki sen sijaan näyttää puuttuvan – ilmeisesti omiin arkikuviin ei Kalasatamassa usein liitetä paikannimeä.

#isoisänsilta #farfarsbron #bridge #lights #citylights #town #reflection #sea #balticsea #autumn #kalasatama #mustikkamaa #helsinki #nofilter

Twitterissä suurimmat mielipidevaikuttajat olivat seurantajaksollani Pekka Sauri ja Anni Sinnemäki. Tiiviisti heidän kannoillaan tulivat Helsingin kaupunki ja Helsinkisuunnittelee, joka on kaupunkisuunnitteluviraston Twitter-profiili. Viidentenä seurasi vahvasti SRV, ja vasta tämän jälkeen listalta löytyi niin sanottuja ”tavallisia ihmisiä”. Vaikka SRV tviittasi määrällisesti eniten, Saurin, Sinnemäen ja Helsingin kaupungin twiittejä jaettiin eteenpäin paljon enemmän.

Instagramissa vaikuttivat yritykset: Joogastudio, Ravintola Brasileira ja Vertical Club Oy. Tästä varmasti johtuu, että visuaalisesti Kalasatama hahmottui ilmajoogan ja kulinarististen nautintojen kehtona.

Smart city mainittiin kuukauden aikana 20 kertaa. Se on aika vähän ottaen huomioon, että Kalasatama on Helsingin smart city -pilottikohde ja seurantajaksolle mahtui mukaan Nordic Smart Cities -tapahtuma, jossa Kalasatama oli esillä.

Sosiaalisessa mediassa luodaan mielikuvia myös asuinalueista. Vaikka tämän pika-analyysin tulkinnat ovat hieman kärjistettyjä, ne kuitenkin kertovat mielikuvista, joita Kalasatamaan liittyvät some-julkaisut herättävät.

Sosiaalisen median monitorointi on tarpeellinen väline alueen tai kunnan someimagon analysointiin. ViidakkoMonitorin avulla voin helposti seurata asuinalueisiin tai kuntiin liittyvää some-viestintää ja analysoida sitä. Olen seurannut monitorin avulla sisältöjä, joissa mainitaan asuinalueen nimi, tässä tapauksessa Kalasatama. Toinen lähestymistapa paikkaan liittyviin some-sisältöihin olisi geotägättyjen sisältöjen paikkatietoanalyysi, joka voisi antaa tarkempaa tietoa siitä, miten ihmiset toimivat eri paikoissa, ja miten paikat koetaan. Helppokäyttöisiä tuotteita sosiaalisen median paikkatietoanalyysien tekemiseen ei vielä ole, mutta menetelmiä kehitetään tutkimuskentällä, esimerkiksi Helsingin yliopiston SoMeCon-hankkeessa.

Somea ei voi hallita, mutta omaa toimintaansa siellä voi. Osuvalla sisällöntuotannolla ja sosiaalisen median manageroinnilla voi vaikuttaa siihen, minkälaisia mielikuvia alueille muodostuu. Kannattaa siis seurata, minkälaista sisältöä alueesta jaetaan.