Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa

Kirjoitettu: 18.7.2017

Laskennalliset sosiaalisen median data-analyysimenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös kaupunkisuunnittelun kentälle. Juuri julkaistussa artikkelissani Social Media Data Analysis in Urban e-Planning tutkin, minkälaisia somedatan analyysimenetelmiä kaupunkisuunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on kehitetty tai testattu. Suuri osa läpikäymistäni tapaustutkimuksista hyödynsi paikkatietoa sisältävää somedataa, kuten geotägättyjä twiittejä, valokuvia (esim. Instagram ja Flickr) tai check-in-dataa (esim. Foursquaresta, nykyisin  Swarm).

Kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli sisältää katsauksen menetelmiin ja johtopäätöksenä analyysimenetelmien luokittelun sen perusteella, minkälaista tietoa ne suunnittelulle antavat. Lyhyesti tiivistettynä data-analyysimenetelmiä on kaupunkisuunnittelun kontekstissa hyödynnetty seuraaviin kysymyksiin:

  • mielipiteiden louhinta julkisesta keskustelusta,
  • paikkakokemusten, kuten kaupunkiympäristöön liittyvien kokemusten ja tuntemusten ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristön aiheuttama stressi tai äänet ja maut,
  • kaupunkirakenteen, sen toimintojen ja ominaispiirteiden ymmärtäminen,
  • ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ymmärtäminen, kuten liikkuminen ja muut aktiviteetit.

Lisäksi on kehitetty monikäyttöisiä, eri datalähteitä yhdisteleviä menetelmiä, joilla voidaa vastata samanaikaisesti useampiin yllä mainittuihin kysymyksiin.

Merkille pantavaa on myös se, että suuri osa tutkituista menetelmistä tuotti paikkaan liittyvää tietoa olemassa olevasta ympäristöstä tietyllä aikavälillä, yleensä lähihistoriassa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta siis lähtö- tai tilannetietoa suunnittelulle. Suunnittelu on kuitenkin tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, joten herää kysymys, minkälaiset menetelmät tukisivat tulevaisuuden visiointia. Voidaanko tulevaisuudessa somedatasta louhia esimerkiksi ideoita tai tulevaisuuden visioita?

Sosiaalisen median analyysimenetelmien tutkimus on lisääntynyt aivan viime aikoina, enkä usko kiinnostuksen tästä lopahtavan. Menetelmät ja mahdollisuudet kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia. Tämä artikkeli on kirjoitettu viime vuonna (2016) ja julkaistu International Journal of e-Planning Research -lehdessä heinäkuussa 2017.

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoa artikkelistani. =)

Some kiinnostaa kaupunkitutkimuksessa

Kirjoitettu: 4.10.2016

Some työkalujen luokittelu

Sosiaalinen media on yksi kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen kiinnostavimmista tutkimusaiheista seuraavan viiden vuoden aikana, kirjoitetaan Kaupunkiakatemian blogissa. Muut ajankohtaiset teemat ovat asumisen tulevaisuus, arkiliikkuminen, muuttuva kaupunkirakenne ja kaupunkituottavuus. Sosiaalinen media kiinnostaa erityisesti vuorovaikutuksen ja kaupunkiaktivismin alustana.

Näkökulma nostettiin esiin Urban Challenges and Possibilities -työpajassa, jossa Helsingin kaupungin edustajat ja tutkijat pohtivat kaupunkitutkimuksen tarpeita kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Valmiita ajatuksia siitä, mitä some-tutkimus tässä kontekstissa olisi, ei kirjoituksessa esitetä. Selvää kuitenkin on, että sosiaalisen median sisällöt nähdään mahdollisena tietolähteenä kaupungin kehittämiselle. Tutkimukselle halutaankin antaa tilaa ”löytää jotain uutta”.

On tietysti mukava lukea, että aihe, jonka parissa itsekin työskentelen, on tunnistettu tärkeäksi. Tähän mennessä tekemäni taustatutkimus sosiaalisen median käyttöön liittyvistä toimintatavoista, asenteista, odotuksista ja koetuista esteistä antaa mielestäni tärkeää lähtötietoa kaupunkisuunnittelun parissa tehtävälle some-tutkimukselle. Kyselytutkimukseni tuloksia olen raportoinut tähän mennessä muutamissa blogikirjoituksissani. Seuraavaksi esittelen tutkimustani Kunnallistieteen päivien Osallistumisen työryhmässä 13.-14.10.2016 Helsingissä. Toivottavasti nähdään siellä!

Artikkelin kuva: Kaaviossa on esitetty yksi tapa luokitella sosiaalisen median työkaluja. Luokittelu perustuu G. F. Khanin artikkeliin The Government 2.0 utilization model and implementation skenarios.